|
#OHJAUS [[Porno]]
{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Ruotsilla voidaan tarkoittaa myös [[Ruotsin kieli|ruotsin kieltä]].}}
{{Valtion_tiedot|koko-nimi=Konungariket Sverige<br>(Ruotsin kuningaskunta)
|nimi-genetiivissä=Ruotsin
|motto =Ei mottoa<br />[[Kuninkaan vaalilause]]: För Sverige i tiden<br />("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")
|viralliset-kielet=ei ole<SUP>1</SUP><!-- älä muuta, lue kommentti ensin -->
|pääkaupunki =[[Tukholma]] (761 721 as.)
|pääkaupungin-koordinaatit=
|valtionpäämiehen-nimike=[[Luettelo Ruotsin hallitsijoista|Kuningas]]<br />[[Ruotsin pääministeri|Pääministeri]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Kaarle XVI Kustaa]]<br />[[Fredrik Reinfeldt]]
|alan-sijaluku =54
|pinta-ala =449 964
|vesipinta-ala=8,67 %
|väestönlaskentavuosi=2005
|väkiluvun-sijaluku=84
|väkiluku=9 179 731 (30.11.2007)
|väestötiheys=20,0
|itsenäisyystapahtumat= – yhdistyi
|itsenäisyysvuodet=[[900]]–[[1200]]
|valuutta=[[Ruotsin kruunu]] (SEK)
|valuuttatunnus=SEK
|aikavyöhyke=+1
|kesäaika=UTC+2
|kansallislaulu=[[Du gamla, Du fria]]
|verkkotunnus=.se
|suuntanumero=46
|hdi-vuosi=2003|hdi-sija=6|hdi=0,949|
|bkt-vuosi=2004
|bkt-sija=34
|bkt=255 400 milj. [[Yhdysvaltain dollari|USD]]
|bkt-per-asukas=29 898 USD
|alaviite=<small><sup>1</sup>[[ruotsin kieli|ruotsi]] on ''[[de facto]]'' maan pääkieli, viisi virallista vähemmistökieltä ovat [[suomen kieli|suomi]], [[meänkieli]], [[saame]], [[romani]] ja [[jiddiš]].</small>
|lippu=[[Kuva:Flag of Sweden.svg|125px]]
|vaakuna=[[Kuva:Sweden greater arms.svg|125px]]
|sijainti=[[Kuva:Location Sweden EU Europe.png|300px]]
|valtiomuoto=[[perustuslaki|perustuslaillinen]] [[monarkia]]
|muut-kaupungit=[[Göteborg]] (481 410 as.), [[Malmö]] (267 171 as.)
|väestönkasvu=0,17
|väestönkasvuvuosi=2005
|maatalous=2
|teollisuus=29
|palvelut=69
|lyhenne=SE
|ajoneuvo=S
|lentokone=SE
}}
'''Ruotsin kuningaskunta''' ({{k-sv|Konungariket Sverige}} {{Lausunta|Sv-Konungariket Sverige.ogg}}) eli '''Ruotsi''' ({{k-sv|Sverige}}) on [[perustuslaki|perustuslaillinen]] [[monarkia]] [[Skandinavia]]ssa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen raja [[Suomi|Suomen]] ja [[Norja]]n kanssa. Ruotsi on [[Euroopan unioni]]n jäsen ja [[pohjoismaat|pohjoismainen]] [[teollisuusmaa]].
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin historia]]}}
===Viikinkiaika===
:''Pääartikkeli: [[Viikinkien idäntie]]''
[[800-luku|800-]] ja [[900-luku]]jen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi [[Viikingit|viikinkikulttuuri]]. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja [[kolonisaatio|kolonisoivat]] [[Itämeri|Itämeren]] alueella, [[Venäjä]]llä ja aina [[Mustameri|Mustallamerellä]] asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta [[1100-luku|1100-luvulla]].
===Suomi liitetään Ruotsiin===
1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhassa]] vuonna [[1323]]. Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle.
===Kalmarin unioni===
Vuonna [[1389]] perustettiin [[Kalmarin unioni]], kun [[Tanska]]n, [[Norja]]n ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. [[1400-luku|1400-luvulla]] Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista vuonna Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin vuonna [[1521]].
===Suurvaltakausi ja paluu pikkuvaltion asemaan===
[[1600-luku|1600-luvulla]] Ruotsista tuli [[eurooppa]]lainen [[suurvalta]], erityisesti kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in aikana. [[1700-luku|1700-luvulla]] Ruotsin suurvalta-asema luhistui. [[Venäjä]]stä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]]. Vuonna [[1808]] alkaneessa [[Suomen sota|Suomen sodassa]] Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään [[17. syyskuuta]] [[1809]] [[Haminan rauha]]ssa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena [[Norja]]n Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain [[personaaliunioni|yhteinen hallitsija]].
===Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla===
Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka [[ympärysvallat]] toisinaan boikotoivat maata [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella maalla oli hyvät suhteet [[akselivallat|akselivaltoihin]] {{lähde}}, mutta myöhemmin se oli enemmän kallistuneena [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] puolelle. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta liittyi [[Euroopan unioni]]in vuonna [[1995]]. Ruotsi hylkäsi [[euro]]n neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna [[2003]].
== Politiikka ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin politiikka]]}}
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on [[Kaarle XVI Kustaa]]. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen [[Ruotsin valtiopäivät|parlamentti]] (valtiopäivät, {{k-sv|riksdag}}), toimenpanovaltaa [[Ruotsin pääministeri|pääministerin]] johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. [[Parlamentarismi]] on ollut käytössä vuodesta [[1917]] ja naisilla äänioikeus vuodesta [[1919]].
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä) vuonna [[2006]]:
*[[Socialdemokraterna]] (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue) (130)
*[[Moderata samlingspartiet]] (Maltillinen kokoomus) (97)
*[[Folkpartiet liberalerna]] (Kansanpuolue Liberaalit) (28)
*[[Kristdemokraterna]] (Kristillisdemokraatit) (24)
*[[Vänsterpartiet]] (Vasemmistopuolue) (22)
*[[Centerpartiet]] (Keskustapuolue) (29)
*[[Miljöpartiet de Gröna]] (Ympäristöpuolue Vihreät) (19)
Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu [[Olof Palme]] [[1969]]. Vuodesta [[1976]] vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan [[1982]], mutta murhattiin yllättäen [[1986]]. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli [[Ingvar Carlsson]]. Vuoden [[1991]] laman aikaan pääministeriksi tuli [[Carl Bildt]] keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi [[1994]] vaalien jälkeen. Hän luopui virasta [[1996]], josta lähtien pääministerinä oli [[Göran Persson]]. Vuoden [[1998]] vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta [[2002]]. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion [[Ruotsin valtiopäivävaalit 2006|vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa]], ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen [[Fredrik Reinfeldt]]. Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään [[syyskuu]]ssa [[2010]].
Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen [[1993]] joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu [[listavaali]], mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.
''Katso myös'': [[Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa]]
===Sisäpolitiikka===
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli [[Kansankoti]] (''Folkhemmet''), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
===Kansainväliset suhteet===
Ruotsi on ollut [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] jäsen vuodesta [[1946]], vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen [[Dag Hammarskjöld]] oli YK:n pääsihteeri vuosina [[1953]]–[[1961]].
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. [[Liittoutumattomuus|Liittoutumattomuudella]] on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut [[Euroopan unioni]]n jäsen [[1. tammikuuta]] [[1995]] lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 % ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta [[euro]]on, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna [[2003]] pidetyssä kansanäänestyksessä.
==Läänit==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin läänit]]|[[Luettelo Ruotsin kunnista|Ruotsin kunnat]]}}
Ruotsi on jaettu 21 [[lääni]]in (''län''). Läänit on edelleen jaettu 290 [[kunta]]an (''kommun''), joilla on laaja itsehallinto. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto, maassa on 18 maakäräjäkuntaa (''Landsting'') ja alueet (''regioner'') Västra Götaland ja Skåne.<ref>[http://www.skl.se/artikel.asp?C=3335&A=11736 Organisation] (Sveriges Kommuner och Landsting)</ref> Kunnanvaltuuston jäsenet ja maakäräjäedustajat valitaan samaan aikaan parlamenttiedustajien kanssa.
Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan [[Ruotsin maat|maihin]] (''land'') ([[Sveanmaa]], [[Götanmaa]] sekä [[Norlanti]]) ja [[Ruotsin maakunnat|maakuntiin]] (''landskap'').
*[[Blekingen lääni]]
*[[Gotlanti | Gotlannin lääni]]
*[[Gävleborgin lääni]]
*[[Hallannin lääni]]
*[[Itä-Götanmaan lääni]]
*[[Jämtlannin lääni]]
*[[Jönköpingin lääni]]
*[[Kalmarin lääni]]
*[[Kronobergin lääni]]
*[[Länsi-Götanmaan lääni]]
*[[Norrbottenin lääni]] (Pohjoispohjan lääni)
*[[Skoonen lääni]]
*[[Södermanlannin lääni]]
*[[Taalainmaan lääni]]
*[[Tukholman lääni]]
*[[Uppsalan lääni]]
*[[Värmlannin lääni]]
*[[Västerbottenin lääni]] (Länsipohjan lääni)
*[[Västernorlannin lääni]] (Länsi-Norlannin lääni)
*[[Västmanlannin lääni]]
*[[Örebron lääni]]
== Maantiede ==
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin maantiede]]}}
[[Kuva:Satellite_image_of_Sweden_in_March_2002.jpg|thumb|Ruotsi satelliittikuvassa maaliskuussa]]
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (449 964 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsi sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Lisäksi maahan kuuluu kaksi suurta saarta Itämeressä, [[Gotlanti]] ja [[Öölanti]]. Korkein kohta on [[Kebnekaise]] Lapissa, 2 117 metriä. Norjan läpikulkevat skandit ovat myös paikoin Ruotsissa, joka tekee luonnosta monipuolisen. Ruotsi kuuluu Itämeren valuma-alueeseen.
[[Image:Ikea almhult.jpg|thumb|220px|[[IKEA]] on ruotsalainen, maailmanlaajuisesti kuuluisa sisustusliike]]
Ruotsin [[pääkaupunki]] on [[Tukholma]].
===Suurimpia kaupunkeja===
{| class="wikitable"
|-
! Sijoitus
! Kaupunki
! Väkiluku
! Pinta-ala (km²)
! Väestötiheys
|-align=right
|1 ||align=left| [[Tukholma]] || 782 855 || 187,74 || 4 124,91
|-align=right
|2 ||align=left| [[Göteborg]] || 489 757 || 450,71 || 1 080,58
|-align=right
|3 ||align=left| [[Malmö]] || 276 244 || 155 56 || 1 752,60
|-align=right
|4 ||align=left| [[Uppsala]] || 185 187 || 2 189,10 || 84,01
|-align=right
|5 ||align=left| [[Linköping]] || 138 580 || 1 435,80 || 96,08
|-align=right
|6 ||align=left| [[Västerås]] || 132 920 || 962,78 || 137,46
|-align=right
|7 ||align=left| [[Örebro]] || 128 977 || 1 380,11 || 92,87
|-align=right
|8 ||align=left| [[Norrköping]] || 125 463 || 1 503,61 || 82,95
|-align=right
|9 ||align=left| [[Helsingborg]] || 123 389 || 346,25 || 353,35
|-align=right
|10 ||align=left| [[Jönköping]] || 122 194 || 1 488,75 || 81,43
|-align=right
|11 ||align=left| [[Uumaja]] || 111 235 || 2 331,39 || 47,58
|-align=right
|12 ||align=left| [[Lund]] || 103 286 || 430,27 || 238,11
|-align=right
|13 ||align=left| [[Borås]] || 100 221 || 915,22 || 108,88
|-align=right
|14 ||align=left| [[Sundsvall]] || 94 516 || 3 208,70 || 29,33
|-align=right
|15 ||align=left| [[Gävle]] || 92 416 || 1 615,07 || 57,12
|}
Katso myös: [[Luettelo Ruotsin kunnista]].
== Väestö ==
Ruotsissa puhutaan pääasiassa [[ruotsin kieli|ruotsia]], suurin vähemmistökieli on [[suomen kieli|suomi]]. Maalla ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä määrättyä [[virallinen kieli|virallista kieltä]] ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin [[1999]]; näitä ovat [[saame]], [[meänkieli]] (suomen murre), [[suomen kieli|suomi]], [[romanikieli]] ja [[jiddiš]]. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema [[Arjeplog]]in, [[Jällivaara]]n (''Gällivare''), [[Jokimukka|Jokimukan]] ja [[Kiiruna (kunta)|Kiiruna]]n kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia [[Jällivaara]]n, [[Haaparanta|Haaparannan]], [[Kiiruna (kunta)|Kiiruna]]n, [[Pajala]]n ja [[Ylitornio (Ruotsi)|Ylitornion]] kunnissa. Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.
Ruotsi oli pitkään väestöltään hyvin homogeeninen. Suurimmat vähemmistöt olivat suomalaiset ja saamelaiset. 1970-luvulta lähtien harjoitetun liberaalin maanmuutto- ja pakolaispolitiikan seurauksena ruotsalaisista oli 2003 noin 12 % ulkomailla syntyneitä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Pohjoismaista (21 %), Irakista (15 %) ja entisen Jugoslavian alueelta, Saksasta, Britanniasta ja Iranista.
Ruotsalaisista 77 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuonna 2000.
== Talous ==
[[Kuva:Sw real gdp growth.svg|thumb|300px|Ruotsin reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996-2006.]]
{{Pääartikkeli|[[Ruotsin talous]]}}
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin [[metalliteollisuus|metalli]]- ja [[kemianteollisuus|kemianteollisuuteen]] kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.
Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusreaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (3×painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä [[1980]] hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa.
Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56 % BKT:sta ja valtio työllistää 23 % työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6 % kesällä 2004).
[[Volvo]], [[Saab]]-[[Scania]], [[Ericsson]], [[Tetrapak]], [[Asea]] ja [[Nitro Nobel|Nobel]] ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja, joiden omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa [[Wallenberg-suku|Wallenberg-suvulle]]. Ruotsilla on laaja kotimainen aseteollisuus, jota tuetaan omien puolustusvoimien hankinnoilla.
Ruotsalaisista tuotteista tunnetuksi brandeiksi ovat nousseet mm. [[H&M]], [[Åhlens]], [[Lindex]] ja [[IKEA]].
Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen, esimerkiksi Saab Automobilen siirtyessä [[General Motors]]in omistukseen ja Volvo Carsin [[Ford Motor Company]]lle. Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. Näistä esimerkkeinä mm. [[Stora Enso]], [[TeliaSonera]], [[TietoEnator]] ja [[Nordea]].
== Merkittävimmät luonnonvarat ==
* [[sinkki]]
* [[rautamalmi]]
* [[kupari]]
* [[lyijy]]
* [[hopea]]
* [[uraani]]
* [[puu]]
== Merkittävimmät vientituotteet ==
* [[kone]]et
* [[paperi]]tuotteet
* [[musiikki]]
== Lähteet ==
<references />
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Category:Sweden}}
* [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
* [http://www.visitsweden.com/ VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto]
* {{Wikitravel|Sweden}}
{{Eurooppa}}
{{EU-maat}}
[[Luokka:Ruotsi|*]]
{{Link FA|vi}}
{{Link GA|no}}
[[af:Swede]]
[[als:Schweden]]
[[am:ስዊድን]]
[[ang:Swēoland]]
[[ar:السويد]]
[[an:Suezia]]
[[arc:ܣܘܝܕ]]
[[frp:Suède]]
[[ast:Suecia]]
[[gn:Suesia]]
[[az:İsveç]]
[[id:Swedia]]
[[ms:Sweden]]
[[bn:সুইডেন]]
[[zh-min-nan:Sverige]]
[[jv:Swedia]]
[[su:Swédia]]
[[be:Швецыя]]
[[be-x-old:Швэцыя]]
[[bo:སི་ཝེ་དེན]]
[[bs:Švedska]]
[[br:Sveden]]
[[bg:Швеция]]
[[ca:Suècia]]
[[ceb:Sweden]]
[[cv:Швеци]]
[[cs:Švédsko]]
[[co:Svezia]]
[[cy:Sweden]]
[[da:Sverige]]
[[de:Schweden]]
[[dv:ސުވިޑެން]]
[[dz:སུའི་ཌན་]]
[[et:Rootsi]]
[[na:Sweden]]
[[el:Σουηδία]]
[[en:Sweden]]
[[es:Suecia]]
[[eo:Svedio]]
[[eu:Suedia]]
[[ee:Sweden]]
[[fa:سوئد]]
[[fo:Svøríki]]
[[fr:Suède]]
[[fy:Sweden]]
[[fur:Svezie]]
[[ga:An tSualainn]]
[[gv:Yn Toolyn]]
[[gd:An t-Suain]]
[[gl:Suecia - Sverige]]
[[got:𐍃𐍅𐌴𐌰𐍂𐌴𐌹𐌺𐌹]]
[[ko:스웨덴]]
[[hy:Շվեդիա]]
[[hi:स्वीडन]]
[[hsb:Šwedska]]
[[hr:Švedska]]
[[io:Suedia]]
[[ilo:Sweden]]
[[bpy:সুইডেন]]
[[ia:Svedia]]
[[ie:Svedia]]
[[iu:ᔅᕗᕆᑭ/Svuriki]]
[[os:Швеци]]
[[is:Svíþjóð]]
[[it:Svezia]]
[[he:שבדיה]]
[[kl:Sverige]]
[[pam:Sweden]]
[[ka:შვედეთი]]
[[csb:Szwedzkô]]
[[kk:Швеция]]
[[kw:Swedherwyk]]
[[sw:Uswidi]]
[[ht:Syèd]]
[[ku:Swêd]]
[[la:Suecia]]
[[lv:Zviedrija]]
[[lb:Schweden]]
[[lij:Sveçia]]
[[lt:Švedija]]
[[li:Zwaede]]
[[jbo:zveriys]]
[[hu:Svédország]]
[[mk:Шведска]]
[[ml:സ്വീഡന്]]
[[mt:Żvezja]]
[[mr:स्वीडन]]
[[mn:Швед]]
[[nah:Suecatlān]]
[[nl:Zweden]]
[[nds-nl:Sveden]]
[[ne:स्वीडेन]]
[[ja:スウェーデン]]
[[nap:Sguezia]]
[[ce:Швеци]]
[[no:Sverige]]
[[nn:Sverige]]
[[nrm:Suède]]
[[nov:Suedia]]
[[oc:Suècia]]
[[uz:Shvetsiya]]
[[ps:سويډن]]
[[pms:Svessia]]
[[nds:Sweden]]
[[pl:Szwecja]]
[[pt:Suécia]]
[[ksh:Shvede (Europa)]]
[[ro:Suedia]]
[[qu:Suysya]]
[[ru:Швеция]]
[[se:Ruoŧŧa]]
[[sa:स्वीडन]]
[[sc:Isvetzia]]
[[sco:Swaden]]
[[sq:Suedia]]
[[scn:Svezzia]]
[[simple:Sweden]]
[[sk:Švédsko]]
[[cu:Свеньско]]
[[sl:Švedska]]
[[so:Sweden]]
[[sr:Шведска]]
[[sh:Švedska]]
[[sv:Sverige]]
[[tl:Sweden]]
[[ta:சுவீடன்]]
[[tet:Suésia]]
[[th:ประเทศสวีเดน]]
[[vi:Thụy Điển]]
[[tg:Шветсия]]
[[tpi:Suwidan]]
[[tr:İsveç]]
[[udm:Швеция]]
[[uk:Швеція]]
[[ur:سویڈن]]
[[vec:Svezsia]]
[[vo:Svedän]]
[[fiu-vro:Roodsi]]
[[war:Suecia]]
[[wo:Suweed]]
[[yi:שוועדן]]
[[zh-yue:瑞典]]
[[diq:İsweç]]
[[bat-smg:Švedėjė]]
[[zh:瑞典]]
[[bar:Schwen]]
[[crh:İsveçiya]]
[[dsb:Šwedska]]
| 