Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä

44 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
taksoboksiuudistus
(taksoboksiuudistus)
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi =Rataseläimet}}
{{Taksonomian_kuva | kuva = [[Kuva:Rotifera.jpg|250px]]| kuvateksti=}}
| kuva =Rotifera.jpg
{{Taksonomian_luokitus}}
| leveys = 250px
{{Taksonomian_domeeni | taksoni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''}}
| kuvateksti =
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
{{Taksonomian_domeeni | taksonidomeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''}}
{{Taksonomian_alakunta | taksoni = [[Eumetazoa]]}}
{{Taksonomian_kunta | taksonikunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
{{Taksonomian_pääjakso | taksoni = '''Rataseläimet''' ''Rotatoria'' }}
| alakunta = [[Eumetazoa]]
{{Taksonomian_luokituksen_loppu}}
| pääjakso= '''Rataseläimet''' ''Rotifera''
{{Taksonomian_loppu}}
| pääjakso_auktori=[[Georges Cuvier|Cuvier]], 1817
 
| jako =Luokat
'''Rataseläimet''' (''Rotatoria'') on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla [[maapallo]]lla. Lajeja tunnetaan n. 2 000 ja Suomestakin 430.
| jaot = *[[Eurotatoria]]
*[[Pararotatoria]]
| wikispecies =Rotifera
| commonscat = Rotifera
}}
'''Rataseläimet''' (''RotatoriaRotifera'') on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla [[maapallo]]lla. Lajeja tunnetaan n. 2 000 ja Suomestakin 430.
 
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
130 779

muokkausta