Ero sivun ”Noitarumpu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Noitarumpu''' on [[šamanismi|tietäjä]]n (kuten ns. [[lapinnoita|lapinnoitien]]) käyttämä riittiesine. Noitarummuiksi kutsutaan yleensä Pohjois-[[Euraasia]]n rumpuja, mutta vastaavalla tavalla käytettyjä rumpuja on lisäksi Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja muuallakin.
 
[[Saamelaiset]] noitarummut valmistettiin tekemällä ensin puukehikko, jonka päälle viritettiin yleensä poron[[poro]]n [[nahka]] rumpukalvoksi. Rumpukalvolle piirrettiin esimerkiksi henkien palvontapaikkojen merkkejä, ja kuvattiin [[Maailmanpuu|Elämänpuu]], maailman rakenne. Tämä ristiä muistuttava kuvio on samankaltainen monien Pohjois-Euraasian kansojen noitarummuissa, ja tunnetaan myös [[eskimot|eskimoilta]]. Tästä on päätelty pohjoisten shamanististen kulttuurien erityistä sukulaisuutta, mutta kuvio on ollut yleinen myös muun muassa [[Lähi-Itä|Lähi-Idässä]] ja [[Intia]]ssa, samoin sen merkitys maailmanpuuna. Eräs tämän kuvion myöhemmistä versioista on kristittyjen [[risti]].
 
Tietäjä käytti noitarummulla lyötyä rytmiä transsitilaan vajoamiseen. Tietäjät myös söivät transsitilan saavuttamiseksi [[kärpässieni]]ä tai lauloivat tai (lapissaLapissa) [[joiku]]ivat. Transsissa olevan tietäjän uskottiin pääsevän henkien kanssa yhteyteen, ja pystyvän tulkkaamaan kansalle henkien tahdot. Noitarummulla [[ennustettiinennustaminen|ennustettiin]] ja tiedusteltiin henkien mielipiteitä myös ''arpomalla''. ''Arpa'' (yleensä [[luu]]) tipautettiin rummun kalvolle, joka värisi ja siten arpa liikkui tiettyyn paikkaan rumpuun kuvattua elämänpuuta. Arvan sijainnista saattoi päätellä tulevaisuutta tai henkiolentojen vastauksia kysymyksiin.
 
Lapissa kristillinen [[lähetystyö]] tuhosi suurimman osan aidoista noitarummuista 1700-luvun keskivaiheilla. Suomalaisten noitarummuista ei ole säilynyt tietoja, vaikka tietäjä-traditioista on säilynyt paljon perinteitä.