Ero sivun ”Radioaktiivinen laskeuma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Yhdistettävä|Radioaktiivinen laskeuma}}
'''Ydinlaskeumaksi''' sanotaan [[ydinase|ydinaseen]] räjähdyksen tai reaktorionnettomuuden aiheuttamaa, onnettomuus- tai räjähdyspaikan välittömän ympäristön ulkopuolella tapahtuvaa [[radioaktiivisuus|radioaktiivista]] saastumista. Ydinräjähdykseen tai reaktorionnettomuuteen liittyvässä päästössä vapautuu ilmakehään suuri määrä radioaktiivisia [[isotooppi|isotooppeja]] sisältäviä pienhiukkasia. Nämä kulkeutuvat ilmakehän virtausten mukana pois räjähdys- tai onnettomuuspaikalta ja laskeutuvat painovoiman tai sateen vaikutuksesta maahan. Kuuluisin ja Suomeen eniten vaikuttanut ydinlaskeuma aiheutui [[Tšernobylin onnettomuus|Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta]] vuonna 1986, mutta erityisesti Suomen [[Lappi]] kärsi 1960-luvulla merkittävästi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] tekemien [[ydinkoe|ydinkokeiden]] kaukolaskeumista.
Laskeuman leviäminen riippuu päästön syntytavasta. Mikäli radioaktiiviset hiukkaset vapautuvat [[troposfääri]]n alimpaan kerrokseen, ne laskeutuvat hyvinkin nopeasti, jolloin maasto voi saastua paikallisesti hyvinkin pahasti. Tällöin puhutaan lähilaskeumasta. Toisaalta mikäli räjähdys tai tulipalo nostaa hiukkasia stratosfääriin, laskeuma kulkeutuu kauas ja leviää hyvin laajalle alueelle, mutta paikallinen kontaminaatio jää pienemmäksi.
Ydinlaskeuman radioaktiivinen päästö koostuu radioaktiivisista pienhiukkasista, joiden koko on [[mikrometri]]n luokkaa. Hiukkasissa olevat radioaktiiviset isotoopit vähenevät ajan mittaan eksponentiaalisesti, joten laskeuma on vaarallisin heti räjähdyksen tai onnettomuuden jälkeen. Olennaista laskeumalta suojautumisessa onkin estää voimakkaasti säteileviä hiukkasia pääsemästä iholle tai kehon sisäpuolelle. Sisätiloissa tämä toteutetaan tiivistämällä ovet ja ikkunat sekä sammuttamalla ilmastointi. Ulkona liikuttaessa käytetään suojapukua tai sen puuttuessa sadevaatteita sekä hengityssuojainta, jotka huuhdellaan ennen sisätiloihin tuloa saastehiukkasten poistamiseksi. [[Väestönsuoja]] antaa erinomaisen suojan laskeumalta.
Ydinlaskeuman sisältämistä radioaktiivisista isotoopeista biologisesti merkittävimpiä ovat [[jodi]]n ja [[cesium]]in radioaktiiviset isotoopit. Näistä jodi varastoituu [[kilpirauhanen|kilpirauhaseen]] ja [[cesium]] korvaa [[luusto]]n kalsiumia. Radioaktiivisen jodin varastoituminen kilpirauhaseen voidaan estää nauttimalla ennen laskeuman vaikutuksen alaiseksi joutumista [[joditabletti]], joka täyttää kilpirauhasen jodivarastot. Tällöin mahdollinen radioaktiivinen jodi poistuu elimistöstä normaaliin tapaan. Cesiumin saantia puolestaan vähennetään välttämällä saastuneiden elintarvikkeiden, kuten esimerkiksi saastunutta rehua syöneiden lehmien maidon, nauttimista.
Suomessa ydinlaskeuma kyetään havaitsemaan jo sen alkuvaiheessa viranomaisten jatkuvasti toiminnassa olevien säteilyvalvonta-asemien avulla. Tarvittaessa väestöä varoitetaan ja suojautumisohjeet annetaan [[yleinen hälytysmerkki|yleisellä hälytysmerkillä]], minkä jälkeen jatko-ohjeet annetaan radiossa, televisiossa ja internetissä.
== Katso myös ==
*[[Säteilyturvallisuus]]
==Muualla aiheesta==
*[http://www.stuk.fi/sateilyvaara/fi_FI/onnettomuuden/ Säteilyturvakeskus: Onnettomuuden vaikutukset]
*
{{Tynkä/Fysiikka}}
[[Luokka:Ydinase]]
| |||