Ero sivun ”Analyyttinen filosofia” versioiden välillä

48 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
(archive)
Frege kritisoi ajattelussaan vahvasti subjektiivisia merkitysteorioita. Hän korosti ajattelussaan vahvasti kantilaista näkemystä, jonka mukaan emme voi koskaan astua kielen rajojen ulkopuolelle. Frege korosti näkemystä, jonka mukaan kieltä ei ole mahdollista analysoida vailla kontekstia. Kontekstiperiaatteen mukaan emme voi kysyä sanan merkitystä, vailla lauseyhteyttä.
 
Frege teki kielifilosofiassaan erottelun ilmaisun "mieleen" ja "viittauksen kohteeseen" ([[mieli ja merkitys]], ''Sinn und Bedeutung''). Esimerkiksi aamutähti ja iltatähti viittaavat samaan olioon, joka on planeetta [[Venus]]. Vaikka nämä ilmaukset (aamutähti ja iltatähti) viittaavat samaan olioon, niillä on kuitenkin eri "mieli". Fregen mukaan jokaisella mielekkäällä ilmauksella on "mieli", vaikka ei välttämättä viittauksen kohdetta. Esimerkiksi sanalla "[[yksisarvinen]]" on mieli, mutta ei viittauskohdetta tai totuusarvoa. Erottelu ilmausten "mielen" ja "viittauksen kohteen" välillä, esiintyy myöhemmässä kirjallisuudessa "[[ekstensio]]n" ja "[[intensio]]n" välisenä erotteluna.
 
Frege vaikutti ajattelullaan merkittävästi analyyttisen filosofian syntyyn, mutta myös [[fenomenologia]]an, kritisoimalla [[Edmund Husserl]]in varhaista ajattelua.
61 652

muokkausta