Ero sivun ”Ergatiivi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Ergatiivi''' on [[ergatiivikielet|absolutiivi-ergatiivikielissä]] transitiiviverbien agentin sija, kun taas intransitiiviverbien agentin ja transitiiviverbien patientin sijana käytetään [[absolutiivi]]a. Ergatiivi-absolutiivikielet siis merkkaavat transitiivilauseen agentin ja jättävät patientin merkkaamatta, kun taas nominatiivi-akkusatiivikielet, kuten suomi, merkkaavat transitiivilauseen patientin ja jättävät vastaavasti agentin merkkaamattomaan muotoon. Vertailuksi esimerkkilauseet akkusatiivikieliin kuuluvasta suomesta ja ergatiivikieliin kuuluvasta baskista: suom. "'''Mies-ø näkee poja-n'''", bask. "'''Gizona-k mutil-a ikusi du'''". Suomen lauseen agentti (mies) on merkkaamattomassa nominatiivisijassa ja patientti (poika) "'''-n'''"-suffiksilla merkatussa akkusatiivissa. Baskin patientti (mutil, suom.poika) on merkattu absolutiivisuffiksilla "'''-a'''", kun taas agentti (gizona, suom.mies) on merkattu ergatiivisuffiksilla "'''-k'''". Baskin kielen lause sanatarkasti käännettynä on siis suurin piirtein "mieheltä näkee poika". Baskin lisäksi ergatiivikieliin kuuluvat mm. Kaukasian kansojen, Maya-intiaanien sekä Australian aboriginaalien puhumat kielet.
Baski on johdonmukaisesti ergatiivinen kieli, mikä on aika harvinaista. Yleisempiä ovat ns. halkaistut ergatiivikielet (engl. ''split ergative languages''), joissa transitiiviverbit ovat joissakin yhteyksissä ergatiivisia ja toisissa yhteyksissä akkusatiivia. Esimerkiksi georgian kielessä on halkaistu ergatiivi. Halkaistua ergatiivisuutta esiintyy indoeurooppalaisissakin kielissä.
==Ergatiivi eri kielissä==
| |||