Ero sivun ”Juhana II (Portugali)” versioiden välillä

Juhana sai valtaa jo 1477 isänsä vetäytyessä luostariin, mutta varsinaisesti hänestä tuli kuningas isänsä kuoltua 1481. Hän seurasi isäänsä Afrikan sotaretkille jo nuorena prinssinä. Muut ylhäiset pelkäsivät ja vihasivat häntä, koska Juhana oli oman tiensä kulkija. Valtaan päästyään Juhana pyrki vähentämään aateliston valtaa ja keskittämään sitä itselleen. Aateliset alkoivat juonia japunoaja punoa salaliittoja. Ensimmäiset salaliitostsalaliitoista Juhana tyrehtdyttityrehdytti verisesti ja sai sitten hallita rauhassa. Ne aateliset, jotka vanoivatvannoivat julkisesti uskollisuutta Juhanalle,s aivatsaivat tiettyjä etuja, mutta heidänkin oli maksettava veroa kuninkaalle.

Juhanan aikakaudella Portugalin valtio maksoi velkansa ja sen valuuuutastavaluutasta tuli Euroopan vakain. Syynä olivat Afrikasta löytynyt kulta ja kuninkaan veropolitiikka, joka kerrytti siirtomaatuloja valtion kassaan.

Juhana edisti löytöretkiä, ja hänen aikanaan portugalilaiset etsivät meritietä intiaanIntiaan, kiersivät Hyvätoivonniemen ja löysivät Kongo-joen. Löytöretkien yksityiskohdista ei ole säilynyt paljoa tietoa, sillä lokikirjat pidettiin salaisina suojassa kilpailevilta Espanjalaisilta, ja talletetuistatalleteuista kirjoista iso osa tuhoutui vuoden 1755 Lissabonin maanjäristyksessä.