Ero sivun ”Uskomus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) onko maailmankuva affektiivinen ja spontaani käsitys? |
||
Rivi 7:
Kuten totuuden, tiedon ja [[viisaus|viisauden]] kohdalla, uskomukselle ei ole täsmällistä määritelmää, josta oltaisiin samaa mieltä. Eräs kysymys on käsitteiden uskomus, käsitys ja tieto erottaminen toisistaan. Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko kognitiiviseen (tiedolliseen) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon, tai affektiiviseen (tunnepitoiseen, mielialaan liittyvään) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän [[asenne|asenteisiin]].<ref name="Makkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/tmakkonen/luokanopettajat_ja_fysiikka.pdf | Tekijä=Makkonen, Taina | Nimeke=Luokanopettajat ja fysiikka | Viitattu=20. syyskuuta 2007 | Julkaisija=Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos}}</ref>
[[Erkki Pehkonen|Erkki Pehkosen]] mukaan ''uskomuksen'' voidaan katsoa viittaavan vakaisiin, [[subjektiivisuus|subjektiivisiin]] käsityksiin ja tietoihin, mukaan lukien tunteet, joita ei voida perustella [[objektiivisuus|objektiivisesti]]. Uskomukseen oikeuttavat syyt yksilö määrittää ja valikoi usein tiedostamattaan. Syitä voivat olla esimerkiksi yleisesti tiedetyt tosiasiat ja niistä tehdyt johtopäätökset. Uskomuksissa on näin vahva
[[Oikeutusteoria]]t ovat tietoteoreettisia oppeja, jotka pyrkivät selittämään väittämien tai uskomusten oikeutusta. [[Fundamentalismi (tietoteoria)|Tietoteoreettisen fundamentalismin]] eli foundationalismin mukaan on olemassa '''perususkomuksia''' tai perusoletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan, ja joista kaikkien muiden uskomusten oikeutus riippuu.
| |||