Ero sivun ”Nostovoima” versioiden välillä

128 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
linkki
(linkki)
[[Sakkaus|Sakkaukseksi]] kutsutaan ilmiötä, jolloin lopullisesti kaikki ilmavirta irtoaa siiven pinnalta, paine-erot häviävät ja nostovoima katoaa. Sakkauksen torjuminen edellyttää kohtauskulman pienentämistä. Suoranaisesti virtausnopeuden kasvattaminen ei tilannetta muuta, sillä virtaus ei enää tavoita siipeä. Sakkaus saattaa tulla äkillisenä, sillä sitä edeltää yleensä tilanne, jolloin nostovoima on ollut suurimmillaan. Lentokoneella tai virtauskoneella sakkaustilanteesta pyritään aina mahdollisimman nopeasti pois, joskin lentokoneet käyttävät ilmiötä hyväkseen laskeutumisen yhteydessä tavoitteena nopea ja pehmeä nopeuden hidastaminen.
 
'''Nostovoiman suuruuteen''' vaikuttavia seikkoja ovat ilmavirran nopeus (ilma-aluksen tai potkurin lavan nopeus), ilman [[tiheys]] ([[lämpötila]] ja [[staattinen paine]]), siipipinta-ala, siiven ja ilmavirran välinen kohtauskulma, lentoasu ja siiven puhtaus (lika, jää ja vesi). Siipiprofiileille on laadittu taulukoita, joilla profiilien nosto- ja vastusvoimia voida verrata toisiinsa eri olosuhteissa. Taulukoissa voimat on laskettu nostovoima- ja vastusvoimakertoimiksi suhteessa vapaan ilman nopeuteen, jolloin nostovoiman laskeminen on huomattavasti helpompaa.
 
==Nostovoiman yhtälö==
 
==Nostovoimaa antavat lisälaitteet==
Lentokoneiden massojen kasvaminen johdatti [[laskusiivekkeet|laskusiivekkeiden]] ja [[solakot|solakoiden]] kehittämiseen, jotta lentoonlähtö- ja laskunopeuksialaskeutumisnopeuksia voitiin pienentää maksiminopeuden kärsimättä.
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.ilmailutoimittajat.fi/seli/nostovoiman%20synty.html Ilmailutoimittajat: Nostovoiman synty]
 
[[Luokka:Ilmailu]]