Ero sivun ”Leó Szilárd” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: uk:Лео Сцилард |
pääosin en-wikistä |
||
Rivi 12:
| sukujuuret =Unkarilainen
| tutkimusalue =[[Fysiikka]], [[biologia]]
| instituutti =[[
| alma mater =Technische Universität Berlin <small>(FT, 1922)</small><br>[[Humboldt-yliopisto]]
| ohjaaja =[[Max
| oppilaat =
| tunnetut työt =[[Ketjureaktio (fysiikka)|Ketjureaktio]]
Rivi 22:
}}
'''Leó Szilárd''' ({{k-hu|Szilárd Leó}}; [[11. helmikuuta]] [[1898]] – [[30. toukokuuta]] [[1964]]) oli [[unkari]]laissyntyinen yhdysvaltalainen
== Elämäkerta ==
Szilárd syntyi 11. helmikuuta vuonna 1898 [[Budapest]]issa. Hänen isänsä oli rakennusinsinööri Louis Szilárd ({{k-hu|Szilárd Lajos}}) ja äiti Tekla Szilárd. Leó oli perheen lapsista vanhin. Hänellä oli kaksi sisarusta: kaksi vuotta nuorempi Béla ja kolme vuotta nuorempi Rószi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Gene Dannen | Nimeke =Leo Szilard Boyhood House, Budapest | Osoite = http://www.dannen.com/33fasor.html| Selite = | Ajankohta =1998 | Julkaisija = | Viitattu =1.2.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Szilárd kävi lukionsa kotikaupungissaansa vuosina 1908–1916. Hän päätti opiskella itsensä insinööriksi [[Budapestin teknillinen korkeakoulu|Budapestin teknillisessä korkeakoulussa]]. Hän aloitti opintonsa vuonna 1916, mutta ensimmäisen maailmansodan takia hänen oli keskeytettävä opinnot ja liityttävä armeijaan. Vuonna 1919 hän aloitti opinnot Budapestissä uudelleen, mutta hän katsoi parhaimmaksi muuttaa pois maasta kasvaneen antisemitismin takia. [[Miklós Horthy]]n hallitsemassa Unkarissa säädettiin korkeakouluihin kiintiöt juutalaisopiskelijoille.
Muutettuaan Saksaan, Szilárd kirjautui [[Technische Universität Berlin]]iin. Hän jatkoi insinööriksi opiskelua, mutta pian Saksaan muuton jälkeen hän vaihtoi pääaineensa fysiikkaan. Häntä opettivat muun muassa [[Albert Einstein|Einstein]], [[Max Planck|Planck]] ja [[Max von Laue|von Laue]]. Szilárd väitteli tohtoriksi vuonna 1922 työllään ''Über die thermodynamischen Schwankungserscheinungen''. Työ sai parhaimman mahdollisen arvosanan, mutta myös kehuja Einsteinilta.{{lähde}} Väittelemisensä jälkeen hän pääsi von Lauen apulaiseksi Berliinin yliopiston teoreettisen fysiikan laitokselle. Väitöstyön jälkeisen tutkintonnon hän sai valmiiksi vuonna 1927. Berliinissä asuessaan Szilárd työskenteli useiden keksintöjen parissa. Yksi Saksassa patentin saanut keksintö oli [[syklotroni]].
Natsien päästyä valtaan Saksassa, Szilárd muutti useiden muiden tapaan Britanniaan. Britanniassa hän aloitti ketjureaktion tarkastelemisen. Aiemmin 1930-luvulla oli löydetty [[neutroni]], joka on sähköisesti varautumaton hiukkanen. Koska neutronit ovat sähköisesti neutraaleja, ne pystyisivät tunkeutumaan atomin ytimeen esteettä. Szilárd ajatteli, että tätä ominaisuutta hyväksi käyttäen saattaisi olla mahdollista löytää neutronien aiheuttama ydinreaktio, jossa vapautuisi energian lisäksi uusia neutroneita, jotka saattaisivat synnyttää lisää vastaavia reaktioita. Szilárd halusi kokeilla ajatustaansa käytännössä, mutta rahoituksen puutteen takia hän pystyi järjestämään vaatimattomia kokeita, joiden tulokset olivat heikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Timo Holmström| Nimeke =Atomipommi havahdutti fyysikot | Osoite =http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=591&vl=1997 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Tiede| Viitattu =1.2.2008 | Kieli = }}</ref>
Szilárd matkusti Yhdysvaltoihin [[Columbian yliopisto]]on vierailevana tutkijana vuonna 1938. Yhdessä Fermin kanssa he huomasivat vuonna 1939 uraanin olevan sopiva alkuaine ketjureaktion aikaansaamikseksi.
Toukokuussa 1964 Szilárd kuoli nukkuessaan sydänkohtaukseen.
== Lähteet ==
<references/>
{{tynkä/Fyysikko}}
| |||