Ero sivun ”Uskomus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Oikeutusteoriat, perususkomukset |
||
Rivi 3:
'''Uskomus''' on yleiskielessä [[usko]]on, luuloon pohjautuva käsitys, erityisesti käsitys jostakin yliluonnollisesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}<br>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. Filosofiassa uskomusta käytetään kuitenkin '''käsityksen''' synonyymina, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia.
Uskomus ja käsitys viittaavat [[tietoteoria]]ssa psykologisiin tiloihin, joissa yksilö on vakuuttunut jonkun [[propositio|väittämän]] [[totuus|totuudesta]]. Uskomus on yksi osa [[Tietoteoria#Perinteinen tiedon analyysi|klassisesta tiedon määritelmästä]] ”[[tieto]] on [[oikeutusteoria|hyvin perusteltu]] [[totuus|tosi]] uskomus”, jonka vuoksi sillä on keskeinen asema myös tiedon olemusta analysoitaessa. Uskomus itsessään voi olla joko tosi tai epätosi. [[Oikeutusteoria]]t ovat tietoteoreettisia teorioita, jotka pyrkivät ymmärtämään väittämien tai uskomusten oikeutusta.
Samoin kuin totuuden, tiedon ja [[viisaus|viisauden]] kohdalla, uskomukselle ei kuitenkaan ole täsmällistä määritelmää, josta tutkijat olisivat samaa mieltä. Eräs vaikeuksista liittyy käsitteiden uskomus, käsitys ja tieto erottamiseen toisistaan. Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko kognitiiviseen (tiedolliseen) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon, tai affektiiviseen (tunnepitoiseen, mielialaan liittyvään) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän [[asenne|asenteisiin]].<ref name="Makkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/tmakkonen/luokanopettajat_ja_fysiikka.pdf | Tekijä=Makkonen, Taina | Nimeke=Luokanopettajat ja fysiikka | Viitattu=20. syyskuuta 2007 | Julkaisija=Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos}}</ref>
[[Erkki Pehkonen|Erkki Pehkosen]] mukaan ''uskomuksen'' voidaan katsoa viittaavan vakaisiin, [[subjektiivisuus|subjektiivisiin]] käsityksiin ja tietoihin, mukaan lukien tunteet, joita ei voida perustella [[objektiivisuus|objektiivisesti]]. Uskomukseen oikeuttavat syyt yksilö määrittää ja valikoi usein tiedostamattaan. Syitä voivat olla esimerkiksi yleisesti tiedetyt tosiasiat ja niistä tehdyt johtopäätökset. Uskomuksissa on näin vahva affektiivinen osatekijä. ''Käsitys'' viittaa korkeamman tason uskomukseen, joka on yksilön itsensä tiedostama ja pohjautuu yksilön suorittamaan tietoiseen ja tiedostetusti perusteltuun [[päättely]]yn. Näin ne ovat uskomuksia kognitiivisempia. ''Kuva'' jostakin asiasta (kuten [[maailmankuva]]) on käsityksen affektiivisempi ja spontaanimpi muunnelma.<ref name="Makkonen"/>
[[Fundamentalismi (tietoteoria)|Tietoteoreettisen fundamentalismin]] eli foundationalismin mukaan on olemassa '''perususkomuksia''' tai -oletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan, ja joista kaikkien muiden uskomusten oikeutus riippuu.
[[Englannin kieli|Englannin kielessä]] on kaksi sanaa kuvaamaan erilaista ”uskomista”: ''belief'' (uskomus, vakaumus, käsitys; myös uskonnollinen [[usko]]) ja ''faith'' (uskonnollinen usko, luottamus).<ref>”Baggini erottaa käsitteet usko (=faith) ja käsitys (=belief = käsitys, vakaumus). Englantilaissuomalaiset sanakirjat eivät valitettavasti erota näitä sanoja riittävästi toisistaan. Ateisteja ei voida sanoa uskovaisiksi. Muutoinkin käsite 'usko' (=faith) on Bagginin mielestä tarpeeton. Tällä alalla olisi kielipoliisille töitä! Valtion kielenkääntäjät kääntävät nykyään mielivaltaisesti kansainvälisten sopimusten sanan 'belief' sanaksi 'usko'. Aikaisemmin se käännettiin jokseenkin oikein sanaksi 'vakaumus'.” {{Lehtiviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Tekijä=Erkki Hartikainen | Otsikko=Erehtymätön ateisti | Julkaisu=Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Numero=4 | Sivut=}} ”Religious faith is a non-rational belief in some proposition.” (”Uskonnollinen usko on ei-järkiperäinen käsitys jonkin väitteen todellisuudesta.”) {{Verkkoviite | Osoite=http://www.skepdic.com/faith.html | Nimeke=”Faith” | Tekijä=Robert Todd Carroll | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Skeptic's Dictionary | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=23.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
|