'''Benito Pablo Juárez García''' ([[21. maaliskuuta]] [[1806]] – [[18. heinäkuuta]] [[1872]]) oli Meksikon presidentti kaksi kautta [[1861]]–[[1863]] ja [[1867]]–[[1872]]. Juárez tunnetaan edistyksellisenä uudistajana, joka toi demokratian ja tasa-arvoiset oikeudet myös intiaaniväestölle ja vähensi katolisen kirkon valtaa maassa. Hänen kautensa tunnetaan nimellä ''La Reforma''. Hän myös puolusti maata ranskalaisvalloitusta ja vastaan johti oppositiota Habsburg-keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilian I]]:ta vastaan. Hän on ainut Meksikoa hallinnut puhdasverinen intiaani ([[zapoteekit|zapoteekki]]). Hänen syntymäpäivänsä on isänmaallinen juhlapäivä Meksikossa (''Natalicio de Benito Juárez''). Kolumbian kongressi antoi hänelle 1. toukokuuta 1865 arvonimen ''Benemérito de las Américas''.
HOMO!
==Elämäkerta==
Juárez syntyi San Pablo Guelataon kylässä [[Oaxaca]]ssa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä, jotka kuolivat ennen hänen neljättä ikävuottaan. Juárez työskenteli maissipelloilla ja lammaspaimenena kahteentoista ikävuoteen, jonka jälkeen hän käveli Oaxacaan etsimään koulutusta ja parempaa elämää. Tuolloin hän oli lukutaidoton eikä puhunut lainkaan espanjaa.
Hänen sisarensa oli kaupungissa kokkina ja järjesti hänelle töitä palvelijana. Fransiskaani Antonio Salanueva vaikuttui pojan älykkyydestä ja järjesti hänet kaupungin seminaariin. Hän valmistui seminaarista 1827 ja lähti sen jälkeen opiskelemaan lakia.
Juárezista tuli lakimies 1834 ja tuomari 1842. Hän oli Oaxacan kuvernööri 1847–1853, jolloin joutui maanpakoon vastustaessaan [[Antonio López de Santa Anna]]n sotilasdiktatuuria. Hän oli maanpaossa Yhdysvalloissa [[New Orleans]]issa, ja työskennellessään sikaritehtaassa osallistui suunnitelmaan (''Plan de Ayutla'') joka tähtäsi vallankumoukseen Meksikossa.
Santa Anna erosi vastustuksen vuoksi 1855 ja Juárez palasi Meksikoon. Liberaalit muodostivat väliaikaisen hallituksen [[Juan Ruiz de Álvarez]]in johdolla. Uudistuksia ajoi läpi liberaalipuolueen puhdasoppinen siipi (''puro'') vähentääkseen katolisen kirkon ja asevoimien valtaa ja luodakseen modernin ja kapitalistisen yhteiskunnan Pohjois-Amerikan mallin mukaan. Vuoden [[1855]] ''Ley Juárez'' peruutti papiston ja sotilaiden etuoikeudet ja julisti kaikki kansalaiset yhdenvertaisiksi lain edessä. Vuonna [[1857]] liberaalit säätivät uuden liittovaltiotyyppisen perustuslain. Juárezista tuli Meksikon oikeusministeri ja varapresidentti maltillisten [[Ignacio Comonfort]]in alaisuudessa.
Konservatiivit aloittivat kapinan kenraali [[Félix Zuloaga]]n alaisuudessa joulukuussa 1857. Juárez pidätettiin, mutta hän pakeni johtamaan liberaaleja Meksikon reformisodassa (''Guerra de Reforma''). Vuonna 1859 hän otti radikaalin askeleen ja julisti kirkon maat takavarikkoon. Huolimatta konservatiivien alkumenestyksestä liberaalit saivat tukea alueellisilta joukoilta ja sotaonni kääntyi 1860 ja México vallattiin tammikuussa 1861.
