Wikipedia

Ero sivun ”Yari (keihäs)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p huoltoa , typos fixed: cm pituis → cm:n pituis, 25-1 → 25–1 (5) AWB
typoja, kielioppia
Rivi 12:
 
== Japanilaisen keihään päätyypit ==
Japanilaisessa keihäässä kärkikärjen päähän taottiin tangonpäähäntanko, joka työnnettiin keihään varressa olevaan reikään ja kiristettiin puutapeilla (''mekugi''). Tämä poikkeaa selvästi kiinalaisen (''hoko'') keihäänkärjen kiinnityksestä, jossa keihäänvarsi liitettiin keihäänkärjen putkimaiseen kantaosaan. Japanilaisten kehitysmallilla keihäästä saatin keveämpi ja tasapainoisempi ilman että lujuudesta tarvitsi tinkiä. Tämä muutos paransiteki keihäästä myös keihäänhelpommin käsiteltävyyttäkäsiteltävän.
 
Yarin päätyyppi oli suorateräinen ''sugu yari'', joka jaoteltiin pituuden mukaan alaluokkiin. Yli 25 cm:n pituiset suorat keihäänkärjet olivat ''su-yari'' nimisiä ja lyhyemmät 25–10 cm teräpituudet yari-nimisiä.<ref>Bu Samurain ammatti, Hashi 20/1998, 1998, sivu 54 </ref> Yarin terän poikkileikkaus saattoi olla nelisivuinen suunnikas (''ryo shinogi yari'') tai kolmisivuinen (''sankoku yari'').
Rivi 21:
 
== Yari-keihään valtakausi 1100-1600 luvuilla ==
Keihäs oli tehokas ase [[Haarniska|haarniskoituja]] vastustajia vastaan. Sillä pystyi tavoittamaan ja lävistämään helposti ratsastavankin [[bushi]]n haarniskan suojaamattomat tai heikot kohdat. Yari oli myös ratsumiesten lempiase 1300-luvultaluvun lopulta alkaen. SotataktiikkaanTaistelevien valtakuntien aikakaudella eli [[SenkoguSengoku-kausi|SenkoguSengoku-kaudella]] (''Sengoku jidai'') sotataktiikkaan tulleet väijytykset ja peitteisen maaston hyväksikäyttö saivat bushit lopullisesti vaihtamaan jousenensisijaisen aseensa jousesta (''yumi'') pääaseena keihääseen (''yari'').<ref>Bu-Samurain ammatti, Hashi 20/1998, 1998, sivu 52 </ref>
 
Japanilaisten torjuessa 1200-luvulla kahdesti mongolien maihinnousuyritykset osoittivat kurinalaiset keihäsyksiköt arvonsa hyökkääjien pysäyttämisessä. Vaikka "jumalallinen tuuli" (''[[kamikaze]]'') tuhosikin sekä vuosina [[1274]] ja [[1281]] maihinnousua Japaniin yrittäneet [[Mongolivaltakunta|mongolilaivastot]], käytiin molemmilla kerroilla myös taisteluita japanilaisten puolustajien ja mongolihyökkääjien maihinnousuosastojen välillä, joissa japanilaiset keihäsyksiköt osoittautuivat tehokkaiksi.
 
Mongolisotien kokemusten perusteella keihään kehitys koki kukoistuskautensa ja 1300–1400-luvun taidoikkaimmattaidokkaimmat ja kokeneimmat miekkasepät kehittelivät yari-keihään muotoja ja valmistustekniikoita. Taistelevien valtakuntien eli [[Sengoku-kausi|Sengoku-kautenakauden]], (''Sengoku jidai'') aikaan 1500-luvulla oli kaikkien keihästyyppien kirjo tosikäytössä.<ref>Bu-Samurain ammatti, Hashi 20/1998, 1998, sivu 53 </ref>
 
Lopullisen iskun armeijan suurille keihäsyksiköille teki tuliaseiden lisääntyminen Japanissa 1500-luvun lopulla. Vuonna [[1575]] [[Oda Nobunaga]] tuhosi taitavalla lunttulukkomuskettijoukkojen käytöllä [[Takeda]]-klaanin joukot [[Nagashino]]n taistelussa. Tämä on kuvattu [[Akira Kurosawa]]n elokuvan (''[[Kagemusha - varjokenraali]]'') loppukohtaukseenloppukohtauksessa.<ref>Bu-Samurain ammatti, Hashi 20/1998, 1998, sivu 65</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keihäs)”