Ero sivun ”Suomenlahden tykistösulku” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LA2-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Bot: prettier ISBN
Rivi 76:
Suomenlahden sulkujärjestelmän mahdollisuus päättyi, kun Viro allekirjoitti Neuvostoliiton painostamana sen kanssa avunantosopimuksen syyskuussa [[1939]]. [[Talvisota]]a edeltäneissä Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluissa lokakuussa 1939 [[Stalin]] ilmoitti haluavansa Hankoniemen Puna-armeijan käyttöön, että se voisi rautatietykein sulkea Suomenlahden välillä [[Hanko|Hangosta]] Viron [[Paldiski]]in.
 
Vuosikymmenen kestäneen panostuksen jälkeen Suomen rannikkotykistö oli talvisodan alkaessa kenties ainoa aselaji, joka oli kalustonsa puolesta valmis sotaan, vaikkakin operatiiviset suunnitelmat olivat vanhentuneet Viron ja Neuvostoliiton avunantosopimuksen myötä. Sodan luonteenMeripuolustus vuoksiosoittautuikin meripuolustusmerkitykselliseksi; oliNeuvostoliitto kuitenkinei merkityksetöntäkertaakaan yrittänyt maihinnousua rannikolle kenttäarmeijan selustaan. Tykistösulun yhteiseksi tulenjohtamiseksi rakennettuja merenalaisia kaapeleita käytettiin edelleen Suomen ja Viron tiedusteluyhteistyöhön, ja Suomi sai talvisodan aikana arvokasta ja tarkkaa tiedustelutietoa Virosta. Lopullisesti Viron ja Suomen sotilaallinen yhteistyö päättyi Neuvostoliiton miehitettyä Viron 1940 ja sitä myöten Viron itsenäisen armeijan olemassaolon loputtua.
 
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomi ja [[Kansallissosialistinen Saksa|Saksa]] sulkivat neuvostolaivaston Suomenlahdelle jo [[Operaatio Barbarossa|Barbarossa-yöksi]] lasketulla miinakentällä. Suomen ja Saksan laivastojen yhteistyö alkoi jo [[17. kesäkuuta]] [[1941]], päiviä ennen operaatio Barbarossaa ja [[jatkosota|jatkosodan]] virallista toteamista Suomen puolelta [[26. kesäkuuta]] [[1941]] Neuvostoliiton Suomeen suorittamien lentopommitusten vuoksi.