Wikipedia

Ero sivun ”Peter Drucker” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p hienosäätö
Ras (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
15 781 muokkausta
otsikointia, kh, wikitystä
Rivi 1:
'''Peter Ferdinand Drucker''' ([[19. marraskuuta]] [[1909]] [[Wien]] – [[11. marraskuuta]] [[2005]] [[Claremont]], [[Kalifornia]])<ref>http://www.nytimes.com/2005/11/12/business/12drucker.html?ei=5088&en=04f52a7f1fe6f431&ex=1289451600&adxnnl=1&partner=rssnyt&emc=rss&adxnnlx=1163199253-H2kzanNSJwvDLD3dRpPg8g/</ref> oli syntyperältään [[Itävalta|itävaltalainen]] (vuodesta 1943 myös [[yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] kansalainen) [[kirjailija]]-[[professori]], joka oli erikoistunut [[Hallintotiede|hallintotieteisiin]] ja erityisesti [[Johtaminen|johtamiseen]].
 
Drucker syntyi [[wien]]iläiseen virkamiesperheeseen. Hänen isänsä oli [[Habsburg]] -hallitsijasuvun palveluksessa ollut korkea virkamies. [[Itävalta-Unkari]]n [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] kärsimän tappion jälkeen työllistymismahdollisuudet syntymäkaupungissa olivat huonot. Tämän johdosta Drucker muutti Saksaan ja teki töitä pankissa sekä toimittajana. Frankfurtissa vuonna 1931 hän valmistui myös [[filosofian tohtori]]ksi. Vuonna 1933 natsivaltion nousu pakotti Druckerin jälleen muuttamaan.
 
==Nuorena työn perässä Saksaan, josta myöhemmin sodan alta Lontooseen==
Drucker päätyi neljän Lontoon vuoden jälkeen lopulta vuonna 1937 Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli toimittaja ja professori. Kirjailija [[George Orwell]]in mukaan Drucker oli yksi harvoista kirjailijoista, jotka aavistivat Saksan ja Neuvostoliiton [[Molotovin-Ribbentropin sopimus|Molotovin-Ribbentropin sopimuksen]], joskin Druckerkin oli odottanut osapuolten täysimittaista liittoutumista. <ref>http://www.orwell.ru/library/essays/nationalism/english/e_nat</ref> Vuonna 1943 hänestä tuli Yhdysvaltojen kansalainen.▼
[[Itävalta-Unkari]]n [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] kärsimän tappion jälkeen työllistymismahdollisuudet syntymäkaupungissa olivat huonot. Tämän johdosta Drucker muutti Saksaan ja teki töitä pankissa sekä toimittajana. Frankfurtissa vuonna 1931 hän valmistui myös [[filosofian tohtori]]ksi. Vuonna 1933 natsivaltion nousu pakotti Druckerin jälleen muuttamaan.
 
==Asettui noin 30-vuotiaana lopullisesti Yhdysvaltoihin==
Drucker toimi [[New York University]]n hallintotieteiden professorina vuodet 1950–1971. Vuodesta 1971 kuolemaansa asti hän toimi Sosiaali- ja hallintotieteiden professorina [[Claremont Graduate University]]ssä. Drucker lanseerasi tietotalouden (vuonna 1968) ja tietotyöläisen (vuonna 1959) käsitteet ja tulkitsi sen merkitsevän aikaa, jolloin työntekijät – ei yhteiskunta tai suuromistajat – todella omistaisivat itse tärkeimmät tuotantovälineet. ▼
▲Drucker päätyi neljän Lontoon vuoden jälkeen lopulta vuonna 1937 Yhdysvaltoihin, jossa hänestä tuli toimittaja ja professori. Kirjailija [[George Orwell]]in mukaan Drucker oli yksi harvoista kirjailijoista, jotka aavistivat Saksan ja Neuvostoliiton [[Molotovin-Ribbentropin sopimus|Molotovin-Ribbentropin sopimuksen]], joskin Druckerkin oli odottanut osapuolten täysimittaista liittoutumista. <ref>http://www.orwell.ru/library/essays/nationalism/english/e_nat</ref> Vuonna 1943 hänestä tuli Yhdysvaltojen kansalainen.
 
▲Drucker toimi [[New YorkYorkin Universityyliopisto]]n hallintotieteiden professorina vuodet 1950–1971. Vuodesta 1971 kuolemaansa asti hän toimi Sosiaali- ja hallintotieteiden professorina [[Claremont Graduate University]]ssä. Drucker lanseerasi tietotalouden (vuonna 1968) ja tietotyöläisen (vuonna 1959) käsitteet ja tulkitsi sentietotyön merkitsevän aikaa, jolloin työntekijät – ei yhteiskunta tai suuromistajat – todella omistaisivat itse tärkeimmät tuotantovälineet.
Hänen kaksi ensimmäistä liikkeenjohdon kirjaansa, The End of Economic Man ja The Future of Industrial Man olivat kirjoja, joissa hän toi esille näkökulman, että yritykset olivat sosiaalisia yhteisöjä talouteen perustuvan perusluonteensa lisäksi. Viimeksi mainittu kirja herätti myös [[General Motors]]in mielenkiinnon ja Druckerilta päädyttiinkin tilaamaan tutkimus yhtiön johdosta. Kokemuksiensa pohjalta hän päätyi kirjoittamaan menestyskirjan, The Concept of the Corporationin, josta tuli merkkipaalu johtamisen alalla. Kirjan sisältö keskittyi pääasiassa [[Hajauttaminen|vallan hajauttamiseen]], [[Hajauttaminen|toimintojen hajasijoittamiseen]] sekä [[Delegointi|delegointiin]]. Onnistunut GM-tutkimus kasvatti kiinnostusta sekä Druckerin konsultointeihin että kirjoihin. Myös kirjan esittelemälle General Motorsin tulosyksiköihin perustuvalle organisaatiomallille löytyi uusia innokkaita soveltajia.▼
 
==General Motorsille tehty johtamisen tutkimus oli aikaansa edellä==
Drucker seurasi alansa kehitystä teollisesta työstä yhä enemmän kohti tietotyötä ja keskittyi tutkimaan, miten johtamista tulisi kehittää vaatimuksiltaan ja luonteeltaan uudistuvissa organisaatioissa. Hänen esittämänsä ajatukset tuntuivat osuvan kohdalleen yhä paremmin mitä pidemmälle 1900-luvulla edettiin ja -yritykset saivat tuotantolinjansa sekä vahvaan vallan hierarkiaan pohjautuvat organisaationsa viritettyä. Druckerin kulkiessa alansa kehityksen kärjessä hän kykeni huomioimaan ongelmia, joihin organisaatioita joutui muun muassa vähäisen uusiutumiskykynsä takia. Hänen mielestä ura yleishyödyllisissä yhteisöissä toimisi tasapainottavana tekijänä entistä pirstaloituneemmalle työuralle ja hän arveli myös yhteisöjohtamisesta tuttujen motivointi -ja palkitsemiskeinojen yleistyvän tietotyössä. ▼
▲Hänen kaksi ensimmäistä liikkeenjohdon kirjaansa, ''The End of Economic Man'' ja ''The Future of Industrial Man'' olivat kirjoja, joissa hän toi esille näkökulman, että yritykset olivat sosiaalisia yhteisöjä talouteen perustuvan perusluonteensa lisäksi. Viimeksi mainittu kirja herätti myös [[General Motors]]in mielenkiinnon ja Druckerilta päädyttiinkin tilaamaan tutkimus yhtiön johdosta. Kokemuksiensa pohjalta hän päätyi kirjoittamaan menestyskirjan, ''The Concept of the CorporationinCorporation''in, josta tuli merkkipaalu johtamisen alalla. Kirjan sisältö keskittyi pääasiassa [[Hajauttaminen|vallan hajauttamiseen]], [[Hajauttaminen|toimintojen hajasijoittamiseen]] sekä [[Delegointi|delegointiin]]. Onnistunut GM-tutkimus kasvatti kiinnostusta sekä Druckerin konsultointeihin että kirjoihin. Myös kirjan esittelemälle General Motorsin tulosyksiköihin perustuvalle organisaatiomallille löytyi uusia innokkaita soveltajia.
 
==Tietotyön ja yleishyödyllisten organisaatioiden johtamisen kehittäjä==
Peter F. Drucker kirjoitti seitsemällä eri vuosikymmenellä noin 40 kirjaa sekä lukuisia artikkeleita, muun muassa säännöllisesti [[Wall Street Journal]]iin ja [[Harvard Business Review]]iin. Hän toimi vielä 90 vuoden ikäisenäkin osa-aikaisena yritysten- sekä yleishyödyllisten yhteisöjen konsulttina. Druckerin laajaan kirjalliseen tuotantoon pääsee parhaiten käsiksi aloittamalla joistakin hänen kirjallisen uransa yhteen nitovista kokoomateoksista. ▼
▲Drucker seurasi alansa kehitystä teollisesta työstä yhä enemmän kohti tietotyötä ja keskittyi tutkimaan, miten johtamista tulisi kehittää vaatimuksiltaan ja luonteeltaan uudistuvissa organisaatioissa. Hänen esittämänsä ajatukset tuntuivat osuvan kohdalleen yhä paremmin mitä pidemmälle 1900-luvulla edettiin ja -yritykset saivat tuotantolinjansa sekä vahvaan vallan hierarkiaan pohjautuvat organisaationsa viritettyä. Druckerin kulkiessa alansa kehityksen kärjessä hän kykeni huomioimaan ongelmia, joihin organisaatioita joutui muun muassa vähäisen uusiutumiskykynsä takia. Hänen mielestä ura yleishyödyllisissä yhteisöissä toimisi tasapainottavana tekijänä entistä pirstaloituneemmalle työuralle ja hän arveli myös yhteisöjohtamisesta tuttujen motivointi -ja palkitsemiskeinojen yleistyvän tietotyössä.
 
Druckerin mielestä ura yleishyödyllisissä yhteisöissä toimisi tasapainottavana tekijänä entistä pirstaloituneemmalle työuralle, jossa työpaikat vaihtuvat entistä useammin. Toisaalta hän toi esille myös sen, että nykyaikana henkilö voi olettaa elävänsä pitempään kuin keskimääräinen organisaatio. Yleishyödyllisten yhteisöjen johtamisesta tuttujen motivointi- ja palkitsemiskeinojen hän arveli yleistyvän tietotyössä.
 
==Ikä ei painanut ahkeraa kirjoittajaa==
▲Peter F. Drucker kirjoitti seitsemällä eri vuosikymmenellä noin 40 kirjaa sekä lukuisia artikkeleita, muun muassa säännöllisesti [[Wall Street Journal]]iin ja [[Harvard Business Review]]iin. Hän toimi vielä 90 vuoden ikäisenäkin osa-aikaisena yritysten- sekä yleishyödyllisten yhteisöjen konsulttina. Druckerin laajaan kirjalliseen tuotantoon pääsee parhaiten käsiksi aloittamalla joistakin hänen kirjallisen uransa yhteen nitovista kokoomateoksista.
 
==Näkemykset==
*Drucker suosii läpi kirjallisen tuotantonsa minimalistista näkökulmaa, mitä tulee tarjottaviin tuotteisiin, valittaviin toimialoihin sekä henkilöstön määrään ([[Ulkoistaminen|ulkoistamisen]] tarve). Hänen mielestään muun muassa olemassa oleva, vakiintunut [[brändi]] asettaa rajoitukset tuotevalikoimalle. Klassisina esimerkkeinä Drucker tuo esille esimerkiksi [[Coca-Cola]]n New Coke -harharetken.
*LuopumisstrategioidenHän tarvekorosti luopumisstrategioiden tarvetta. Yritysten olisi osattava hankkiutua eroon vanhoista ideoistaan jo ennen kuin ne vanhentuvat. Drucker näki eilispäivän menestykseen nojaamisen yritystoiminnan kannalta tuhoisana, mutta inhimillisenä taipumuksena.
*Drucker kritisoi [[Frederick Winslow Taylor|F. W. Taylorin]] [[Taylorismi|tieteellisen liikkeenjohdon]]-idean kannattaminenkonemaista ihmiskuvaa. DruckerinTaylorismin mielestäajatusta, työnettä erityötä osastenvoisi mittaamisellamitata, analysoimisellaanalysoida ja parantamisellaparantaa Drucker piti olikuitenkin käyttönsäerinomaisena.
*Drucker oli mahdollisesti [[Tavoitejohtaminen|tavoitejohtamisen]] isä, joskin hän ei luonut mitään -[[ismi]]ä tai julistanut mitään keksintöä omanaan. Johtamisen muoti-ilmiöiden sijasta Druckerin huomio oli aina perusideoissa ja -taidoissa.
*NäkiHän näki tarpeen [[yhteisö|yhteisöllisyydelle]] vastauksena ihmisten sosiaalisiin tarpeisiin. 1980-luvulla hän ehdotti, että entistä laajamittaisempi osallistuminen vapaaehtoiseen työhön yleishyödyllisissä yhteisöissävapaaehtoistyöhön olisi tie yhteisöllisyyteen.
*Druckerin mielestä yhtiöillä oli kolme vastuuta: tehdä voittoa, pitää henkilöstö tyytyväisenä ja kantaa sosiaalinen vastuu.
*SaiHän sai kovaa kritiikkiä monilta aiemmilta kannattajiltaan julistaessaan, että yritysjohdolle tunnin työstä maksettavan kompensaation ei tulisi olla yli kaksikymmenkertainen verrattuna alimpaan palkkaluokkaan.
 
==Kritiikki<ref>http://businessweek.com/magazine/content/05_48/b3961001.htm</ref>==
Drucker ei ollut koskaan akateemisen yhteisön varauksettomassa suosiossa. Hänen töitään ja ideoitaan pidettiin liian vähäiseen akateemiseen tutkimukseen perustuvana ja siten pinnallisina. Tämän johdosta Druckerin tuotanto ei löytänyt kovinkaan usein tietään oppimateriaaleihin, eikä hänen virkaansa pidetty kaikkien kollegoiden mielestä oikeilla perusteilla ansaittuna.
 
Drucker pettyi uransa loppuvaiheessa yrityselämän kankeuteen ja haluttomuuteen muuttua, kuten esimerkiksi [[General MotorsinMotors]]in tapauksessa, jossa johto ei noudattanut tilaustutkimuksensa suosituksia. Pettymykseksi osoittautui myös yritysjohtajien ylisuuri palkkaus kaikkine erikoisetuineen kuten kultainen kädenpuristus, jonka Drucker katsoi tekevän yritysvaltauksista johtajien kannalta riskitöntä bisnestä. Pettymysten johdosta hänen elämänsä loppuvaiheet kuluivat suuressa määrin yleishyödyllisten organisaatioiden parissa.
 
Pettymykseksi osoittautui myös yritysjohtajien ylisuuri palkkaus kaikkine erikoisetuineen, kuten kultainen kädenpuristus, jonka Drucker katsoi tekevän yritysvaltauksista johtajien kannalta riskitöntä bisnestä. Pettymysten johdosta hänen elämänsä loppuvaiheet kuluivat suuressa määrin yleishyödyllisten organisaatioiden parissa.
==Ura==▼
 
▲==Ura==
*[[Filosofian tohtori|FT]], [[Julkisoikeus|Julkis]]- ja kansainvälinen oikeus, [[UniversityFrankfurtin of Frankfurtyliopisto]], vuonna 1931<ref>http://www.tilisanomat.fi/lehti/article.php?catid=11&artid=83&PHPSESSID=6b47135178058e1f78f495cf771b0c24</ref>
*Investointipankkiiri Lontoossa
*Yksityinen bisneskonsulttiyrityskonsultti, aihealueina mm. valtiopolitiikka
*Tuntiopettaja, Sarah Lawrence College''
*Professori, Bennington College, [[Vermont]]''
*Vietti 18 kuukautta tutkien [[General Motors]]in pääjohtoa ja kirjoitti sen pohjalta menestyskirjan: The Concept of the Corporation – Assessing the weaknesses of GM.
*Hallintotieteiden professori, New YorkYorkin Universityyliopiston Graduate School of Business''
*Julkaisi noin 40 kirjaa seitsemällä eri vuosikymmenellä
*Perusti Peter F. Drucker -säätiön, joka keskittyy yleishyödyllisten yhteisöjen johtamiseen.
 
 
==Julkaisut==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Drucker”