Ero sivun ”Rötösherrajahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Rötösherrajahdin on nähty juontaneen juurensa voimakkaan politiikanvastaisen mielialan noususta ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisesta [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden viimeisinä vuosina. [[Keskustapuolue]]en katsottiin Kekkosen kaudella saavuttaneen suuremman yhteiskunnallisen vaikutusvallan kuin sen parlamentaarinen voima olisi edellyttänyt, joten rötösherrajahdin suurin paine kohdistui siihen. Rötösherrajahtia lietsoi erityisesti SMP ja Veikko Vennamon arveltiin pyrkivän näin kostamaan häneen kohdistuneen syrjinnän ja kasvattamaan puolueensa kannatusta. SMP:n vaalivoitto [[eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 eduskuntavaaleissa]] lieneekin suurimmaksi osaksi ollut juuri sen ansiota, että puolue korosti voimakkaasti, jopa paisutellen, senaikaisia taloudellisia ja poliittisia väärinkäytöksiä.
Varsinainen rikoksiin - monilta osin todellisiin, mutta osittain myös kuviteltuihin - syyllistyneiden ja sellaisiksi leimattujen "jahtaaminen" käynnistyi toden teolla [[Kai Korte|Kai Kortteen]] tultua [[oikeuskansleri]]ksi keväällä [[1982]]. Useimmiten alioikeudessa langetettu tuomio kuitenkin kumottiin tai sitä ainakin lievennettiin hovioikeudessa. Lopulta myös presidentti [[Mauno Koivisto]] pyrki hillitsemään syyttäjien intoa nostaa syytteitä, kun moni oikeusjuttu oli kuivunut kokoon siitä syystä, että syyte oli nostettu "varmuuden vuoksi".
Rötösherrajahti alkoi hiipua sen jälkeen, kun komisario [[Sulo Aittoniemi]] syksyllä [[1984]] siirrettiin sivuun Noppa-jutun tutkimusten johdosta. Aittoniemen mukaan aloite hänen syrjäyttämisekseen lähti [[SDP]]:n johdon taholta, kun jutun tutkimukset oli suunnattava myös SDP:tä kohtaan ja hänen paikalleen haluttiin "vaarattomampi" henkilö.
| |||