Ero sivun ”Rötösherrajahti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Rötösherrajahdin on nähty juontaneen juurensa voimakkaan politiikanvastaisen mielialan noususta ja poliittisen ilmapiirin oikeistolaistumisesta [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] presidenttikauden viimeisinä vuosina. [[Keskustapuolue]]en katsottiin Kekkosen kaudella saavuttaneen suuremman yhteiskunnallisen vaikutusvallan kuin sen parlamentaarinen voima olisi edellyttänyt, joten rötösherrajahdin paine kohdistui erityisesti siihen. Rötösherrajahtia lietsoi erityisesti SMP. Monet arvelivat Veikko Vennamon pyrkivän näin kostamaan häneen kohdistuneen syrjinnän. SMP:n vaalivoitto [[eduskuntavaalit 1983|vuoden 1983 eduskuntavaaleissa]] lienee suurimmaksi osaksi ollut juuri sen ansiota, että puolue korosti voimakkaasti, jopa paisutellen, senaikaisia taloudellisia ja poliittisia väärinkäytöksiä.
Varsinainen rikoksiin - monilta osin todellisiin, mutta osittain myös kuviteltuihin - syyllistyneiden ja sellaisiksi leimattujen "jahtaaminen" käynnistyi toden teolla [[Kai Korte|Kai Kortteen]] tultua [[oikeuskansleri]]ksi keväällä [[1982]].
Rötösherrajahti alkoi hiipua sen jälkeen, kun komisario [[Sulo Aittoniemi]] syksyllä [[1984]] siirrettiin syrjään Noppa-jutun tutkimusten johdosta. Aittoniemi on itse arvellut, että aloite hänen syrjäyttämisekseen lähti [[SDP]]:n johdon taholta, kun jutun tutkimukset oli suunnattava myös SDP:tä kohtaan.
|