Ero sivun ”Balanced scorecard” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ras (keskustelu | muokkaukset) |
Ras (keskustelu | muokkaukset) kh |
||
Rivi 1:
'''Balanced Scorecard''' eli BSC on [[Tavoitejohtaminen|tavoitejohtamisen]] periaatteille kehitetty toiminnan ohjauksen suorituskykymittaristo, joka esiteltiin vuonna 1992. (Kaplan etc. 1992) Samaa tarkoitusta palvelevia mittaristoja ovat [[tulosmatriisi]] (1984), [[suorituskykypyramidi]] (1991) ja [[suorituskykyprisma]] (2002)
Kyky kuvata suunnitelma tavoitemitoin sekä kannustusominaisuudet ovat suorituskykymittariston tärkeitä ominaisuuksia. Mittariston avulla on tarkoitus saada suunnitellut asiat tehdyksi. Kaikille mittaristoille on yhteistä, että niitä käytetään tavoitejohtamisen yleisissä puitteissa. Erot koskevat mittariston rakentamista, eli sitä miten tavoitteet luodaan ja esitetään.
BSC syntyi Yhdysvalloissa suuryritysten yhteisprojektissa, jonka tavoitteena oli kehittää yritysten suorituskyvyn mittausta. Näissä yrityksissä mittaaminen perustui lähinnä taloudellisiin tekijöihin, joita arvosteltiin lyhyen aikavälin tulostekijöiksi. Taloudelliset mittarit koettiin huonoiksi kuvaamaan erityisesti aineettoman pääoman aikaansaannoksia. Kehitystyön tavoitteena oli mittaristo, joka kertoisi yrityksen suorituskyvyn kehityksestä näiden aineettomien pääomatekijöiden suhteen. Myöhemmin korostettiin mittariston käyttöä strategisen johtamisen välineenä. BSC-mittariston avulla visio ja strategia on tarkoitus saada teoiksi ja toiminnaksi. Strateginen mittaristo on määrä kehittää käyttämällä ns. ei-taloudellisia mittareita taloudellisten mittareiden rinnalla. Ei-taloudellisiin mittareihin luvataan liittyvän ennakoiva ja strateginen ominaisuus.▼
==Kuinka BSC syntyi?==
BSC syntyi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] suuryritysten yhteisprojektissa, jonka tavoitteena oli kehittää yritysten suorituskyvyn mittausta. Näissä yrityksissä mittaaminen perustui lähinnä taloudellisiin tekijöihin, joita arvosteltiin lyhyen aikavälin tulostekijöiksi. Taloudelliset mittarit koettiin huonoiksi kuvaamaan erityisesti aineettoman [[pääoma]]n aikaansaannoksia.
▲
==Tavoitteiden näkökulmat==
Rivi 31 ⟶ 36:
==Kannustusominaisuudet==
BSC-mallissa
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
Rivi 47 ⟶ 52:
|}
Tavoitteiden esittämisen tapa on sama kuin tavoitejohtamisessa.
==Johtopäätöksiä ja kritiikkiä==
BSC-malli voidaan tunnistaa tavoitejohtamisen malliksi.
{{Sitaatti|Kuten huomataan, tavoitejohtaminen on palannut. Ajan henkeen sopivana, uusituilla termeillä, nojaten nykyajan tietojärjestelmiin ja ympäröivän maailman uusiin valtapiirteisiin. Ja se puree, kuin kuuma veitsi voihin. Fraasi on kulunut, mutta osuva. BSC:hen törmää tänään kaikkialla Suomessa. (Näsi ym. 2002, 48)}}
BSC tarjoaa näkökulmillaan tavoitteenasetteluun valmiin mallin. Tavoitejohtamisen alkuaikojen kokemus oli, että systemaattista suunnittelua aloittelevalle organisaatiolle valmiit tavoitealueluettelot ovat hyödyllisiä, mutta kokenut organisaatio ei niistä hyödy. Niistä voi olla jopa haittaa. Valmiissa malleissa on harvoin sellaista yleistä viisautta, joka ylittäisi organisaation itsensä suunnitteluprosessissa luoman näkemyksen ja käsityksen.
BSC-mittariston ominaisuudeksi mainitaan, että sen avulla on mahdollista kuvata pitkäaikaisia ja strategisia tavoitteita. Kuitenkaan mitään uusia ratkaisuja ei esitellä, vaan turvaudutaan niin sanottuihin ei-taloudellisiin mittareihin uskoen niiden strategisiin kuvausominaisuuksiin. Ei-taloudelliset mittarit ovat suomalaisessa tavoitejohtamisessa
==Katso myös==
| |||