Wikipedia

Ero sivun ”Avoin yliopisto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Lähteet: julkaisijan tarkennus
sisäisten ja ulkoisten linkkien lisäys, tekstin muotoilua
Rivi 1:
Suomalainen '''avoinAvoin yliopisto''' on opintojärjestelmä, joka tarjoaa [[yliopisto]]tasoista opetusta. Avoin yliopisto ei siten ole itsenäinen yliopisto kuten Iso-Britannian [[:en:Open University|Open University]] vaan osa yliopistolaitosta. Suomessa 19 yliopistoa eli lähes kaikki yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta. Suomen avoimelle yliopisto-opetukselle on ominaista yhteistyö aikuiskoulutusoppilaitosten ([[kesäyliopisto]]t, [[työväenopisto|kansalais- ja työväenopistot]], [[kansanopisto]]t) kanssa. Avoin yliopisto luo osaltaan mahdollisuuksia [[elinikäinen oppiminen|elinikäisen oppimisen]] sekä koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutumiselle.
 
Avoin yliopisto järjestää opetuksen yhteistyössä yliopiston [[tiedekunta|tiedekuntien]] ja ainelaitosten kanssa, mikä takaa sen, että opetus vastaa tavoitteiltaan ja vaatimuksiltaan ainelaitosten antamaa, tutkimusperustaista opetusta. Vastuu opetuksen tasosta, suorituksista ja todistuksista kuuluu aina yliopistolle. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opinnot voidaan sisällyttää varsinaiseen [[korkeakoulututkinto|yliopistotutkintoon]].
Rivi 10:
Avoimia yliopisto-opintoja on yhteistyöverkoston ansiosta tarjolla noin 150 paikkakunnalla (syksy 2007) eri puolilla Suomea. Opetusta järjestetään lähes kaikilla koulutusaloilla - poikkeuksena eläinlääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen koulutusala. Useimmiten opiskelijat otetaan avoimiin yliopisto-opintoihin ilmoittautumisjärjestyksessä.
 
Opiskelu on osa-aikaista, ja opetus järjestetään pääosin iltaisin ja viikonloppuisin. Myös kesällä voi opiskella avoimessaon yliopistossaopetusta. Suurin osa laajasta opintotarjonnasta on perusopintoja, mutta myös aineopintoja ja syventäviä opintoja voion opiskellatarjolla. Opintotarjontaan kuuluu myös opintoja tukevia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja.
 
Opiskelija saa avoimissa yliopistoissa neuvontaa ja ohjausta sekä opiskeluun liittyviin käytännön asioihin että varsinaiseen opiskeluun.
 
===Monenlaisia mahdollisuuksia opiskella===
OpetusmenetelmienAvoimissa kehittämiseenyliopistoissa on panostettu avoimissaopetusmenetelmien yliopistoissakehittämiseen. Opiskelutavat on suunniteltu aikuisopiskelijan tarpeita ajatellen. Niitä opiskelijoita varten, jotka eivät pääse osallistumaan lähiopetukseen tai haluavat opiskella muilla tavoin, tuodaan yliopistotasoinen opetus mahdollisimman lähelle opetusteknologian avulla.
 
Monimuoto-opetuksessa yhdistellään lähi-, etä- ja itseopiskelua. Verkko-opinnot ja itsenäiset opinnot ovat paikkakunnasta riippumattomia.
 
===Opiskelijat===
Avoimeen yliopisto-opiskeluun osallistui v. 2006 Suomessa 73 972 opiskelijaa vuonna 2006. Opiskelijamäärä oli korkeimmillaan (85075) vuonna 2002.
 
Avoimen yliopiston opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä: opiskelijat poikkeavat toisistaan paitsi ikänsä, sukupuolensa ja opiskelemiensa oppiaineiden osalta, myös elämänhistorialtaan, työ- ja koulutuskokemukseltaan, sosiaaliselta ja kulttuuriselta taustaltaan sekä motiivirakenteeltaan. Naisia avoimen yliopiston opiskelijoista on 70-80 % yliopistosta ja koulutusalasta riippuen. Vuonna 2000 oli
* yli puolet opiskelijoista alle 30-vuotiaita
* noin 85% suorittanut yo-tutkinnonylioppilastutkinnon
* naisia 75noin 77%
* työssäkäyviä lähes 60%.
 
Jaottelu opiskelijatyyppien mukaan:
Opiskelijatyypit
* urasuuntautuneet (tavoittelevat avoimen yliopiston opintojen avulla menestystä työelämässä)
* tutkintotavoitteisettutkintotavoitteisten (tavoitteena on saada opiskelupaikka varsinaisesta yliopistosta)
* muutoshakuiset (tyytymättömyysovat tyytymättömiä nykyiseen elämäntilanteeseen; (etsijät, työelämäänsä tyytymättömät, haaveiden toteuttajat ja elämänkriiseistään toipuvat)
* elämäntapaopiskelijat (opiskelukokevat koetaanopiskelun rentouttavaksi ja voimavaroja antavaksi, pääsääntöisesti yli 40-v. nainen)
 
===Avoimen yliopiston väylä===
Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa korkeakoulututkintoa, mutta opinnot voi sisällyttää tutkintoon mikäli saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden ns. avoimen yliopiston väylän kautta tai hakeuduttuaan yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi yliopiston opiskelijavalinnan kautta.
* mikäli saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden ns. avoimen yliopiston väylän kautta tai
* hakeuduttuaan yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi yliopiston opiskelijavalinnan kautta.
 
Avoimen yliopiston väylällä tarkoitetaan siirtymistä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Väyläkriteerit vaihtelevat yliopistoittain. Taideyliopistoissa ei ole väylää käytössä.
Rivi 46 ⟶ 44:
 
===Ikääntyvien yliopisto===
Ikääntyvien (ikäihmisten) yliopisto on avoimen yliopisto-opetuksen erityismuoto. Ikääntyvien yliopistotoiminta käynnistyi 1985 Jyväskylässä ja Helsingissä. Idea on lähtöisin 1970-luvulta Ranskasta (University of the Third Age). Ikäihmisten yliopisto on aktiivisessa elämänvaiheessa oleville, työiän ohittaneille ikäihmisille.
 
Opetusta järjestetään kymmenessä yliopistossa. Erilaisista toimintamuodoista yleisimpiä ovat luentosarjat ja seminaarit. Vuonna 2006 ikäihmisten yliopiston toiminnassa oli 15 052 osallistujaa.
Rivi 52 ⟶ 50:
== Historiaa ==
===Tausta yliopistollisessa kansansivistystyössä===
Suomen avoimen yliopiston juuret ovat 1800-luvun kansansivistystyössä. Helsingin yliopisto mm. lähetti ylioppilaita maaseudulle luennoimaan. Yliopistolaajennus – yliopistosivistyksen levittäminen yliopiston ulkopuolelle esimerkiksi lähettämällä ylioppilaita maaseudulle luennoimaan - pohjautui ajatukseen, että mahdollisuudet yliopistollisiin opintoihin tulisi olla avoinna kaikille läpi elämän riippumatta pohjakoulutuksesta.
 
Kesäyliopistot toimivat avoimen yliopisto-opetuksen käynnistäjänä 1900-luvun alkupuolella. Jyväskylässä ja Turussa ennen toista maailmansotaa toimineet kesäyliopistot toteuttivat opetusta ensimmäistä kertaa avoimuuden periaatteella: kaikki halukkaat pohjakoulutuksesta riippumatta saivat osallistua. 1950- ja 1960-luvuilla kesäyliopistojen määrä moninkertaistui. Laajenemiseen johti mm. koulutuserojen tasoittaminen, maakuntien kehittämispyrkimykset sekä yliopistojen kesälukukauden puuttuminen.
Rivi 59 ⟶ 57:
1960- ja 1970-luvulla vain ylioppilaat pääsivät yliopisto-opintoihin ja vain pääsykokeen kautta. Koulutusjärjestelmässä oli umpiperiä, jotka estivät etenemisen yliopistoon muilla tavoilla. Avoimen yliopiston kehittämistyö aloitettiin yliopistolaitoksessa 1970-luvulla. Suomessa alkaneen keskustelun taustalla oli mm. [[Iso-Britannia|Ison-Britannian]] ''Open Universityn'' (OU) perustaminen 1969. OU on erillinen, autonominen yliopisto, jossa opetuksen sisältö on muokattu sopivaksi ei-ylioppilaille.
 
[[Suomen Kulttuurirahasto|Suomen Kulttuurirahaston]] toimikunnan mietinnössä 1976 ehdotettiin toimintatavaksi OU:sta poiketen yhteistyöorganisaatiomallia, jossa koko maan kattava avoimen yliopiston järjestelmä muodostuu yliopistojen lisäksi kansalais- ja työväenopistoista, kansanopistoista ja kesäyliopistoista.
 
Suomessa ensimmäisenä avointa yliopisto-opetusta tarjosi [[Tampereen yliopisto]]n jatkokoulutuskeskus (täydennyskoulutuskeskus), joka 1971 aloitti opetuksen neljässä oppiaineessa: [[kasvatustiede|kasvatustieteessä]], lehdistö- ja tiedotusopissa, [[sosiaalipolitiikka|sosiaalipolitiikassa]] ja kunnallispolitiikassa. Hakijamäärät nousivat runsaasta tuhannesta niin, että 1975 jouduttiin asettamaan ensimmäistä kertaa 25 vuoden alaikäraja.
 
Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin ensimmäistä kertaa monimuoto-opetuksena 1972, kun Yleisradion[[Yleisradio]]n opetusosaston koordinoimassa sosiaalipolitiikan peruskurssin toteutuksessa oli opiskelumuotona televisio, radio, opetusmoniste ja tenttikirjallisuus.
 
[[Joensuun korkeakouluyliopisto]] (yliopistokorkeakoulu) aloitti 1972 kokeiluprojektin, jossa yhteistyössä maakunnan kansan-, työväen- ja kansalaisopistojen kanssa aktivoitiin alueellista korkeakoulupolitiikkaa. YhteistyönProjektissa selvitettiin yhteistyön laajempia ja järjestelmällisiä mahdollisuuksia yliopistojen ja eri aikuisoppilaitosten välillä selvitettiin.
 
[[Helsingin yliopisto]] aloitti avoimen korkeakouluopetuksen kokeilun Lahdessa ja Mäntsälässä syksyllä 1977. Tarjolla oli 4neljä approbaturia (kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, [[sosiologia]] sekä Suomen ja Skandinavian historia), joihin opiskelijoita ilmoittautui 350.
 
===Myöhempiä käännekohtia ===
Avoimen yliopiston toiminnan alkuvuosina jo vakiintumassa ollut termi avoin yliopisto muutettiin kokeiluprojekteissa käytettyyn muotoon avoin korkeakoulu erotukseksi Ison-Britannian Open Universityyn. Vuonna 1984 OPM:nopetusministeriön kirjeessä avoin korkeakouluopetus sai ensimmäisen virallisen määritelmänsä: Avoimella korkeakouluopetuksella tarkoitetaan korkeakoulujen opetussuunnitelmiensa mukaisesti järjestämää opetusta, joka on tarkoitettu pääasiassa korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuisväestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoitteiseksi sivistysharrastukseksi.
 
1990-luvulla palattiin takaisin nimeen avoin yliopisto-opetus. Merkittävimpiä käännekohtia avoimen yliopiston historiassa oli vuosi 1993, jolloin Relander-projektin myötä avoin yliopisto-opetus laajeni uusiin yliopistoihin, ylempiin aineopintoihin, uusiin opintoaloihin ja monitieteellisiin opintokokonaisuuksiin. Samalla ikäraja laskettiin 18 vuoteen; nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi ilman työtä ja koulutuspaikkaa jääneet ylioppilaat olivat tärkeä kohderyhmä.
 
==Lähteet==
* [http://www.avoinyliopisto.fi Avoimen yliopisto-opetuksen tietopalvelu]
* [http://www.http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070737 Finlex.fi Säädökset alkuperäisinä:737/2007]
* {{Kirjaviite|Tekijä=Jauhiainen Arto ja Rinne Risto |Vuosi=2007 |Nimike=Avoin yliopisto ja sen opiskelijat yliopiston ja aikuiskoulutuksen leikkauspisteessä, Teoksessa Kosunen,T., Jouttimäki, S., Nisula, E.-L. & Nurminen, E. (toim.) Avoin yliopisto – sivistystä, osaamista ja tasa-arvoa. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston 30-vuotisjuhlakirja. s. 139-156 |Julkaisija=Gaudeamus, Helsinki }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Koski Ari |Vuosi=2006 |Nimike=Avoin yliopisto alueellisena toimijana. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja B:21 |Julkaisija=Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Turku }}
Rivi 86 ⟶ 85:
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.avoinyliopisto.fi/avoimetyliopistot AvoinAvoimet yliopisto -internetsivuyliopistot]
* [http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/aikuiskoulutusjaerjestelmae/?lang=fi Opetusministeriö, Aikuiskoulutusjärjestelmä]
* [http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/opiskelu/avoin_yliopisto/ Opintoluotsi]
 
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_yliopisto”