Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä

455 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
(it ym)
Ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]]
 
'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen [[litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
 
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
 
==Viitaniemen louhos==
[[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia[[mikroskooppi]]tutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa millimetrien kokoisina yksittäisinä rakeina esiintyvä [[moriniitti]] ja louhoksen mukaan nimetty, mikroskooppisen pieninä säleittäisinä kasaumina esiintyvä [[viitaniemiitti]].
 
Viitaniemen litiummalmiesiintymä[[litium]][[malmi]]esiintymä löytyi sattumalta [[1930-luku|1930-luvun]] alkupuolella silloisen maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos. Louhos oli toiminnassa vuosina [[1935]]-[[1965]].<ref>GTK - Geologian tutkimuskeskus: Suomen maasälpäkaivokset</ref>
 
Louhos on nykyisin yksityisomistuksessa ja suosittu niin ammatti- kuin harrastelija[[geologi]]en retkeilykohde.
 
== Lähteet ==
<references/>
*[http://www.gtk.fi GTK - Geologian tutkimuskeskus]
*Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454
20 331

muokkausta