'''Hyrynsalmen–Kuusamon kenttäradan''' rakennuttivat [[saksa]]laiset [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana vuosina [[1942]]–[[1944]] [[PohjoisKiestinki-Suomi|PohjoisUhtua -Suomen]]suunnan rintaman huoltokuljetuksia varten. Rata oli kapearaiteinen, sen [[raideleveys]] oli 750 mm.
Rata kulki [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]], [[Suomussalmi|Suomussalmen]], [[Taivalkoski|Taivalkosken]] ja [[Kuusamo]]n kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin osittainsaksalaisen Todt-organisaation ja venäläisten [[sotavanki]]en pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai puhekielessä nimekseen ''Kuolemanrata''. Myös saksalaisia poliittisia vankeja tiedetään olleen radan rakentajina. Sotavangeista pääosa oli neuvostoliittolaisia, runsaasti heitä oli mm. Donin Rostovista.
Rakentamisesta vastasivat Saksan Lapin Armeijan [[pioneeri]]joukot. Rata alkoi Valtionrautateiden [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]] asemalta, johon tuolloin keskeneräinen [[Ämmänsaaren rata|Taivalkosken-Ämmänsaaren rata]] päättyi. Myöhemmin rakennettu leveäraiteinen Hyrynsalmi–[[Taivalkoski]]-osuus seurasi kenttäradan pohjaa aina [[Korvuan asema]]lle saakka. Radan päätekohta oli lähellä [[Kuusamo]]n nykyistä keskustaa. Saksalaiset suunnittelivat radan jatkamista 130 kilometrillä aina [[Kiestinki]]in saakka. Suomen rautatiehallitus ja Saksan armeija sopivat radan jatkamisesta Kiestinkiin 21. tammikuuta 1943<ref name="VA4-2007">VenäjänAika 4/2007 ss.60-63</ref>.
