Wikipedia

Ero sivun ”Helsingin synagoga” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Image:Helsinki synagogue.jpg|thumb|Helsingin synagoga]]
'''[[Helsinki|Helsingin]]''' juutalaisen seurakunnan '''[[synagoga|synagoga]]''' sijaitsee [[Kamppi|Kampin]] kaupunginosassa, Malminkadulla [[Helsingin juutalainen seurakunta|Helsingin juutalaisen seurakuntakeskuksen]] yhteydessä. Se on toinen [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevista [[synagoga|synagogista]], toinen, toisen sijaitessasijaitsee [[Turku|Turussa]].
 
== Rakennus ==
Synagogarakennuksen suunnitteli [[Viipuri]]ssa syntynyt arkkitehti, taidemaalari ja kirjailija [[Jac. Ahrenberg (1847-1914)]]. Rakennus valmistui [[1906]]. Kolmikerroksisen rakennuksen ulkoarkkitehtuuri noudattaa kansainvälistä, 1800-luvun loppupuolella [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] ja [[Englanti|Englannissa]] yleistä eklektistä synagogatyyppiä. Tiiliseinät on sileiksi rapatut. Ensimmäinen kerros on rustikoitu ja erotettu rapatulla kerroslistalla ylemmistä kerroksista. Malminkadun puoleisessa julkisivussa on keskellä symmetrisesti risaliitti, jossa on kolme kahden kerroksen korkuista pyörökaari-ikkunaa. Katonrajassa ja kerroslistassa on hammaslista. Risaliitin molemmilla puolilla on kaari-ikkunoiden tasossa kolme pientä, pyöreää ikkunaa, joissa on Daavidin tähti -ristikko. Seinien yläosa kaari-ikkunoiden yläpuolella on peitetty keramiikkalaatoilla. Keskellä kohoaa kauas näkyvä [[kupoli]].
 
=== Interiööri ===
Rivi 10:
Sisustuksessa yhdistyy sileäksi rapatut, valkoiset pelkistetyt pinnat yksityiskohtien jugend-aiheisiin, apsidin kultaisilla tähdillä koristettuihin kirkkaan sinisiin seiniin ja kaarta ympäröiviin klassisiin ruusuke- ja akanttikoristeisiin. Apsidissa on kirjaillun väliverhon peittämä kaappi, Pyhä arkki, ''aron hakodesh''. Kaappia reunustavat kullatut, puiset kansantaiteen tyyliin veistetyt leijonankuvat on tuotu ensimmäisestä rukoushuoneesta [[Suomenlinna]]sta ja saattavat olla 1600-luvulta. Kaapin päällä on 1700-luvulta oleva kruunu, joka on perimätiedon mukaan saatu Suomenlinnan telakalta olleesta ruotsalaisesta sotalaivasta. Apsidin yläpuolella on kaksi leijonaveistosten pitelemää kymmenen käskyn taulua. Edessä on esilukijan pulpetti. Kupolin alla keskellä salia on ''bima'', aidattu koroke, jolla on lukupulpetti. Yläpuolella on suuri kattokruunu. Sisustus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussa. Synagogarakennuksen kadunpuoleinen julkisivu ja vesikatto suojeltiin asemakaavalla 1981 ja synagogan sisätilat rakennussuojelulailla 2002. Sisätilat restauroitiin vuonna 2005.
 
Tasavallan presidentti, Suomen marsalkka [[Mannerheim]], ottiosallistui [[6. joulukuuta]] [[1944]] adjutanttiensa saattamana osaa Helsingin synagogassa pidettyyn Suomen puolesta kaatuneiden juutalaissotilaiden muistopalvelukseen. Tämä olikinoli hänen viimeinen laajempi julkinen esiintymisensä presidenttinä, koska lopun noin viisitoista kuukautta virka-ajastaan hän oli sairauslomalla.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_synagoga”