Ero sivun ”Mäyrä” versioiden välillä

5 230 merkkiä lisätty ,  17 vuotta sitten
Tekstiä lisää
p (+alaheimo + suomennokset)
(Tekstiä lisää)
 
 
'''Mäyrä''' eli metsäsika (''Meles meles'') on [[ahmanahma]]n jälkeen suurin Suomessa elävä [[näätäeläimet|näätäeläin]].
 
Sitä tavataan koko [[Eurooppa|Euroopassa]] lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa sekä eräitä [[Välimeri|Välimeren]] saaria. Idässä se on levinnyt [[Aasia]]n halki aina [[Japani]]in saakka. [[Suomi|Suomessa]] mäyrää voi nähdä kaikkialla aina [[Oulu]]-[[Nurmes]]-tasalle saakka. Yksittäisiä havaintoja on nähty aina pitkälle [[Lappi]]in saakka. Pohjoisen mäyräkanta ei ole kuitenkaan yhtä tiheä kuin etelän.
 
Mäyrän elinalue on yleensä [[lehtimetsä|lehti-]] tai [[sekametsä]]ä. Eläin suosii metsiä, jotka ulottuvat avoimemmille maille kuten pelloille, niityille ja aukioille, mutta se ei ole kuitenkaan kovin tarkka elinalueensa valinnassa.
 
Mäyrä kaivaa itse omat pesäkolonsa ja -käytävänsä. Se valitsee pesälleen paikan, missä maaperä on riittävän paksu, sillä luolat voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja niitä voidaan käyttää vuosikausia tai jopa vuosisatoja. Käytävät voivatkin olla yli 100m pitkiä, niissä on useita kammioita ja useita kymmeniä käytäväaukkoja. Pesäkammiot mäyrä vuoraa kuivalla [[heinä]]llä, [[saniainen|saniaisilla]] ja [[sammal]]illa. Vuoraukset se vaihtaa keväisin ja syksyisin. Joskus mäyrä voi pesiytyä myös syrjäisen ladon alle tai kallioisella alueilla käyttää valmiita luonnonluolia.
 
Ruoanhankinnan mäyrä hoitaa öisin. Se tulee yleensä esiin puolituntia auringonlaskun jälkeen, mutta palaa aamulla pesälleen epäsäännöllisemmin. Kesäisin lyhyiden öiden takia eläin saattaa aloittaa toimintansa jo iltahämärässä ja jatkaa sitä aamuun saakka. Kesäisin mäyrän voi tavata myös keskellä päivää, mutta usein kysymyksessä on päivälevon ulkona viettävä yksilö.
 
[[Tanska]]ssa mäyrä on aktiivinen lähes koko vuoden, mutta muualla lumipohjolassa se pysyttelee luolastossaan loka-marraskuusta huhti-toukokuuhun. Se ei horrosta vaan nukkuu talviunta. On kuitenkin todettu, että sen ruumiinlämpö laskee hieman talviunen aikana. Lumen aikaan mäyrän on vaikea löytää ravintoa, mutta jäljistä voi päätellä, että se käy välillä ulkona luolastaan. Talviuni ei siis ole yhtäjaksoista.
 
Liikkeiltään mäyrä muistuttaa [[siili]]ä. Etsiessään ruokaa se taapertaa kuono maassa, mutta joutuessaan kauemmaksi metsänreunasta se voi alkaa ravaamaan. Mäyrä ei kaihda uimista.
 
Toisin kuin monet muut näätäeläimet, mäyrä osaa elää myös ryhmässä. Tiheän kannan alueella ryhmässä on yleensä vanha, hallitseva uros, pari naarasta sekä viimeisen tai parin viimeisen poikueen poikasia. Ryhmä puolustaa omaa aluetta yhdessä.
 
Mäyrä on keskisuuri [[petoeläimet|petoeläin]]. Kolmikulmaisessa päässä mäyrällä on kolme valkeaa pitkittäisjuovaa ja pienet korvat, joiden reunus on valkea. Selän ja kylkien peitinkarvat ovat pitkiä, karkeita ja vaaleita. Pohjavilla on vaaleaa ja paistaa peitinkarvojen alta. Mahan ja jalkojen peitinkarva on mustaa ja pohjavilla harvaa. Sivusta katsottuna mäyrä näyttää raskastekoiselta ja hieman päärynämäiseltä. Sen ruumiin pituus on 65-85cm ja hännän pituus noin 15cm. Paino vaihtelee vuodenajan, iän ja sukupuolen mukaan 6-15kg:n välillä, mutta voi olla jopa 20kg. Painonsa puolesta eläimet ovat täysikasvuisia vasta kahden tai kolmen vuoden ikäisenä. Urokset ovat keskimäärin suurempia kuin naaraat.
 
Normaalisti mäyrän ääni on röhkivää, murisevaa ja ähkivää eikä äänet kantaudu kovinkaan kauas. Ruokaa etsiessään se on kuitenkin äänekkäämpi ja tällöin äänet koostuvat lähinnä tuhinasta, maiskuttelusta sekä lehtien rapinasta.
 
Havaintoja mäyrän paritteluista on aina varhaisesta keväästä kesään saakka. Suomessa se ajoittuu kuitenkin kesäkuulle. Vanhat naaraan pariutuvat keskimäärin ensikertalaisia naaraita aikaisemmin, mutta mäyränaaras ei yleensä lisäänny joka vuosi. Lajin sikiönkehitys on viivästynyt ja varsinainen kehitys alkaakin vasta uudenvuoden paikkeilla ja Suomessa poikaset syntyvät huhtikuun paikkeilla. Poikueen koko on tavallisesti 1-5 poikasta ja ne painavat noin 100g ja ovat sokeita. Vaaleanpunaista ihoa peittää lyhyt, harmaa karva. Pentujen silmät aukeavat kuukauden ikäisenä, kahden kuukauden ikäisenä ne tulevat ulos pesästään ja vieroitus alkaa kolmen kuukauden iässä. Aikaisintaan syyskuussa poikaset kykenevät selviytymään ilman emoa, mutta tavallisesti ne jäävät vanhempiensa luo vuoden ikäiseksi saakka. Joskus yhdessäolo voi jatkua pitempäänkin. Poikasista yli puolet kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Yleensä mäyrä ei elä 6-7 vuotta vanhemmaksi, mutta sen tiedetään eläneen kymmenvuotiaaksikin.
 
Ruokavalioon vaikuttaa elinalue, mutta yleisesti mäyrän ruokavalio on varsin laaja. Tanskassa sen pääravintoa ovat kosteina yönä kastemadot ja kesäisin ruokavalioon kuuluu sittiäiset, kiitäjät, herhiläiset, mehiläiset sekä näiden pesät. Myös hyönteisentoukat, kotilot, siemenet, linnunpoikaset, munat, pikkunisäkkäät ja haaskat kelpaavat mäyrälle. Näätäeläimet eivät tavallisesti syö kasvisravintoa, mutta tässä mäyrä tekee poikkeuksen. Vilja, varsinkin kaura ja maissi, sekä marjat ja hedelmät ovat sen suosiossa.
166

muokkausta