Ero sivun ”Helsingin kantakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Melko usein kantakaupungiksi ymmärretään se alue kaupungista, jota [[Helsingin raitioliikenne|raitiovaunu]]t palvelevat. Toinen yleinen käsitys kantakaupungista on ns. ''kivikaupunki'' tai ''korttelikaupunki'', eli se alue kaupungista, jossa talot on rakennettu umpikorttelimaisesti, tiiviisti kiinni toisiinsa. Kolmas vaihtoehto on määritellä kantakaupunki siksi alueeksi, johon esikaupunkeihin johtavat moottoritiet päättyvät. Vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] kantakaupunkimaisen alueen pohjoisraja kulki jokseenkin selvästi [[Meilahti|Meilahden]], [[Laakso (Helsinki)|Laakson]] ja [[Vallila]]n rakennettujen alueiden pohjoisreunaa pitkin; tosin myös esimerkiksi [[Käpylä]] kuului Helsinkiin jo ennen alueliitosta, mutta leveä rakentamaton vyöhyke erotti sen varsinaisesta kantakaupungista. Myöhemmin on kuitenkin [[Itä-Pasila|Itä-]] ja [[Länsi-Pasila]] sekä [[Pikku-Huopalahti]] rakennettu kantakaupungin välittömiksi jatkeiksi tehden rajan entistä epämääräisemmäksi.
Eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna Helsingin kantakaupunki on varsin laaja pääkaupunkiseudun kokoon nähden. Toisin kuin useimmissa muissa Suomen kaupungeissa, kantakaupunki on myös onnistuttu pitämään elävänä moottoriteiden, ostoskeskusten, yhdyskuntarakenteen hajautumisen, autoistumisen ja elämäntavoissa tapahtuneiden muutosten puristuksessa. Helsingin kaupunki aikoo myös jatkaa elävöittämistyötä houkuttelemalla kantakaupungille tapahtumia ja tekemällä keskustasta miellyttävän alueen oleskella, tehdä ostoksia ja töitä.
Jo [[1950-luku|1950-luvulla]] [[Suomenlinna]] (kaupunginosa numero 52) alettiin tilastoissa liittää kantakaupunkiin, jonne sen sijaintinsa vuoksi katsottiin kuuluvan. Monissa yhteyksissä myös [[Lauttasaari|Lauttasaaren]] (numero 31) katsottiin sopivan kantakaupungin yhteyteen.
| |||