Ero sivun ”Talonpoikaiskansan puolue” versioiden välillä

Talonpoikaiskansan puolue perustettiin virallisesti vuosien [[1926]]–[[1927]]1926–1927 vaihteessa, mutta idean takana olleet osallistuivat jo [[Eduskuntavaalit 1924|eduskuntavaaleihin 1924]] nimellä [[Talonpoikain vaaliliitto]]. [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] syntynyt [[vaaliliitto]] arvosteli [[populismi|populistisen]] ankarasti heikenneitä elinoloja osoittaen syyttävän sormensa [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] suuntaan.<ref name="Lackman 1985">Matti Lackman: Taistelu talonpojasta. Suomen Kommunistisen Puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918-1939 (Pohjoinen 1985), sivut 102-142 (''Karjalan talonpoikien liike [1924-1929]'')</ref> Vaaliliiton kärkinimi oli [[räisälä]]läinen radikaali [[Matti Läheniemi]], jonka mukaan liikkeen kannattajia on kutsuttu ''läheniemeläisiksi''.

Uuden talonpoikaispuolueen perustamisesta oli [[Karjala]]n talonpoikien liikkeen piirissä keskusteltu jo pari vuotta ja asiasta oli puhuttu useissa kokouksissa. [[Parikkala]]laisten talonpoikien koolle kutsumassa [[Jyväskylä]]n kokouksessa 10.–11.  [[joulukuu]]ta [[1926]] uusi puolue viimein päätettiin perustaa. Kuitenkin jo toisessa Jyväskylän kokouksessa [[18.  helmikuuta]] [[1927]] liike jakautui kahtia, kun paikalle tulivat myös edelliskokouksesta sivussa olleet läheniemeläiset. Riitaa syntyi muun muassa puolueen nimestä ja vähemmistöön jääneet parikkalalaiset poistuivat pitämään omaa kokoustaan, joka päätti perustaa kilpailevan [[Maanviljelijäin puolue]]en. [[Arvo Kemppainen]] improvisoi Talonpoikaiskansan puolueelle sitten puolueohjelman parikkalalaisten vietyä luonnokset mennessään. Populistisessa ohjelmassa tuomittiin virkamiehet, kirkko ja papisto ja vaadittiin talonpoikien aseman parantamista.<ref name="Lackman 1985" />

Talonpoikaiskansan puolueen organisaatio ei koskaan ehtinyt kehittyä kovin pitkälle ja järjestynyttä toimintaa oli vain muutamalla paikkakunnalla Karjalassa. Vahvinta kannatusaluetta olivat Räisälän lisäksi [[Kaukola]] ja [[Soanlahti]]. [[Eduskuntavaalit 1927|Eduskuntavaaleihin 1927]] puolue osallistui vain [[Viipurin lääni]]n itäisessä vaalipiirissä kahdeksalla ehdokkaalla, jotka saivat yhteensä 1  341 (0,15  %) ääntä. Seuraavissa [[Eduskuntavaalit 1929|vaaleissa 1929]] muodostettiin vaaliliitto Maanviljelijäin puolueen kanssa, mutta tulos oli edellistäkin huonompi.<ref name="Lackman 1985" /> Läheniemeläiset osallistuivat vielä [[Eduskuntavaalit 1933|eduskuntavaaleihin 1933]], mutta tuolloin ei enää käytetty puolueen nimeä.

Puolueen äänenkannattaja oli toukokuussa 1926 ilmestymisensä aloittanut ''Talonpojan Sanomat'' (1926-19271926–1927), joka oli lähinnä Läheniemen luomus. Lehti jäi lyhytaikaiseksi ja sitä ilmestyi vain 68 numeroa, vaikka rahoitusta saatiin esimerkiksi talonpoikien liikkeeseen kontaktia hakeneelta [[Suomen kommunistinenKommunistinen puoluePuolue|Suomen kommunistiselta puolueelta]] (SKP). SKP:n jäseniä osallistui Talonpoikaiskansan puolueen toimintaan, vaikka asia pyrittiin pitämään salassa. SKP:n ei kuitenkaan voida sanoa hallinneen puoluetta, sillä monet rivijäsenet eivät tienneet yhteydestä eikä puoluejohtaja Läheniemi itse ollut kommunisti. [[Juho Meronen]] osallistui Talonpoikaiskansan puolueen edustajana [[Komintern]]-johtoisen Punaisen talonpoikaisinternationaalin ([[Krestintern]]) kansainväliseen konferenssiin [[Moskova]]ssa 1927, mikä sai monet pitämään puoluetta kommunistien peitejärjestönä. Esimerkiksi puolueohjelman laatinut Kemppainen erosi tämän jälkeen puolueesta sen mentyä hänen mielestään liikaa vasemmalle.<ref name="Lackman 1985" />