Ero sivun ”Valjakkoajo” versioiden välillä

'''Valjakkoajo'''lla tarkoitetaan [[Suomi|Suomessa]] [[hevonen|hevosurheilulajia]], jossa kilpaillaan yhden tai kahden [[hevonen|hevosen]] tai [[ponit|ponin]] valjakoilla. Muualla maailmassa käytetään myös nelivaljakoita ja toisinaan isompiakin, jopa kahdeksan hevosen valjakoita;. mitäMitä enemmän hevosia valjakossa on, sitä enemmän taitoa ajajalta vaaditaan. Valjakkoajossa hevoset vetävät vaunuja, joista käsin ajaja (kuski) ohjaa niitä ohjien, piiskan ja äänen avulla. Kilpailemisen ohella valjakkoajo on tavallinen näky esimerkiksi [[häät|häissä]].

Ajaminen on monessa mielessä [[ratsastus]]ta vaativampaa. Hevosen valjastaminen on paljon satuloimista monimutkaisempaa, ja hevosen ohjaamisen ja hallitsemisen keinot ovat vaunuista käsin suhteellisen vähissä. Vaunujen eteen valjastetun hevosen vauhkoontuminen on aina paha vaaratilanne. Siinä missä pillastunut ratsu vie suhteellisen vähän tilaa, välttää törmäämästä mihinkään ja ennen pitkää rauhoittuu itsestään, ajohevostaajohevonen perässäpelästyy pomppivatperässä vaunutpoukkoilevista pelästyttävätvaunuista koko ajan enemmän. ja neVaunut voivat myös silmittömän juoksun aikana helposti törmätä esimerkiksi rakennuksiin, puihin, ihmisiin ja niin edelleenihmisiin. Ajohevonen onkin turvallisuuden vuoksi koulutettava hyvin, valjastus on aina tehtävä huolella, ja ajajan on syytä osataosattava ennakoida ja välttää tilanteet joistajoissa hevonen saattaa säikähtää juoksemaan pakoon. Ajossa myös pidetään aina mukana puukkoa, jolla hevosen saa hätätilanteessa hihnat katkomalla irti vaunuista ja valjaistaan.

Valjakkoajoon tarvitaan ainakin yhden ajohevosen lisäksi [[vaunut]], [[valjaat]], kuski sekä niin kutsuttu groomi eli avustaja, jonka tehtävä on tasapainottaa vaunuja tiukoissa kurveissa. Jos valjakkoa käytetään hääajoon tai muuhun asiakaspalveluun, groomi huolehtii matkustajista muun muassa avustamallaauttaen heitä nousemaan vaunuihin. Groomin mukanaolo on pakollinen kilpailutilanteissa; tavalliseen valjakkoajoon ei avustajaa välttämättä tarvita avustajaa.

Tyypillisiin valjakkoajokilpailuihin kuuluu kolme osakoetta tai joitakin alla mainituista kokeista yksittäisinä tai yhdistelminä. Kansallisen tai kansainvälisen tason kilpailuun kuuluu kaikki kolme osakoetta. ValjakkokisatValjakkokilpailut ovat yleensä kolmipäiväisiä, jolloin ajetaan yksi koe päivässä. Kilpailu muistuttaa rakenteeltaan [[kenttäratsastus|kenttäkilpailua]].

Kilpailuihin kuuluvat kokeet ovat:

'''Koulukokeessa''' valjakko suorittaa tietyn etukäteen opetellun ohjelman 80x4080 x 40 metrin kentällä tuomareiden arvostellessa mm.muun muassa kuskin tarkkuutta ja hevosten liikkeitä. Hyvien liikkeidensä ansiosta monia entisiä kouluhevosia opetetaan valjakkoajoon. Tuomarit antavat 1-101–10 pistettä jokaisesta esitetystä liikkeestä. Pisteiden enimmäismäärä on yleensä 160. Mikäli ohjelmasta on mahdollisuusmahdollista saada yli 160 pistettä, kerrotaan pistemäärä pöytäkirjassa ilmoitetulla kertoimella. Tämä antaa tasavertaisen tuloksen verrattaessa muihin ohjelmiin. Ohjelmaan kuuluu yleensä voltteja, peruutuksia, kahdeksikkoja ja kiemurauria, joita esitetään käynnissä ja ravissa. Vaativissa ja vaikeissa luokissa ohjelmiin kuuluu myös yhdellä kädellä ajamista.

'''Kestävyyskoe''' ajetaan usean kilometrin pituisella maastoradalla. Normaaleissa kilpailuissa kestävyyskoe jaetaan kolmeen osaan (a, d, e), kun taas suuremmissa kilpailuissa osia on viisi (a-e). A-osuudella askellaji on vapaa, useinjoskin kuskit päätyvät yleensä raviin. Seuraavana on osista lyhyin, noin kilometrin pituinen d-osuus, jossa askellajina on käynti. Tämän osuuden jälkeen on pakollinen eläinlääkärin tarkastus, jossa hevosten kunto tarkastetaan. Tarkastuksen läpäisseet valjakot lähtevät viimeiselle eli e-osuudelle. Tämä osuus sisältää esteitä, joista valjakon on suoriuduttava esimerkiksi ohittamallakiertämällä. Esteinä on usein puunrunkoja, kiviä ja portteja. Kuski on tutustunut rataan etukäteen ja valinnut sopivimman reitin ohittamisillekiertämiselle. Virhepisteitä voi saada esimerkiksi esteiden virheellisestä ohittamisesta, estealueella vietetyistä liikasekunneista, enimmäisajan ylityksestä ja vaunujen kaatumisesta. Alle 14-vuotiaat eivät saa ajaa maasto-osuutta, jos rataan kuuluu yleisillä teillä ajoa.

[[Suomi|Suomessa]] valjakkoajo on uudehko urheilulaji, joka lähti käyntiin [[1980-luku|1980-luvulla]]. Lajin toi Suomeen Savijärven [[kartano]]n isäntä Rolf Simonsén. Menestystä suomalaiset ovat saavuttaneet sitäkin enemmän: suomalainen Arja Mikkonen voitti yksikkövaljakoiden maailmanmestaruuden [[1998]] hevosella SG Oberon, ja Suomen joukkue on saavuttanutsaavutti joukkuehopeaa yksikkövaljakoiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2002 (mukana myös yksi [[suomenhevonen]]) ja 2004. Vuoden 2000 kisat Yhdysvalloissa peruutettiin [[:en:West nile virus|Länsi-Niilin viruksen]] esiintymisen vuoksi.