Ero sivun ”Einari Ketola” versioiden välillä

Ketola esiintyi mm. [[Pekka Puupää|Pekka ja Pätkä]]-elokuvissa. Hän esiintyi 37 elokuvassa. Hänen suosituin hahmonsa oli korpraali Möttönen, joka esiintyi elokuvassa [[Niin se on, poijaat!]] ([[1942]]). Möttösen nimen keksi kirjailija [[Reino Hirviseppä]] eli R. W. Palmroth, mutta hahmon kehitti Ketola itse. Ketola esiintyi puujalkavitsejä kertovana kansanomaisena korpraali Möttösenä sotasairaaloissa ja rintamalla pidetyissä viihdytystilaisuuksissa ja asemiesilloissa. Sodan jälkeen Ketola esiintyi vielä Möttösenä 1944-1947 [[Iloinen Teatteri|Iloisessa Teatterissa]] ja myöhemmin [[Punainen Mylly|Punaisessa Myllyssä]]. Möttösen hahmo leimasi kuitenkin Ketolan niin että hän ei sodan jälkeen enää saanut rooleja laatuteattereista. Tämän takana oli useitakin suomalaisia äärilaidan kommunisteja; he onnistuivat vakuuttamaan mm. Kansallisteatterin johdon eli [[Arvi Kivimaa]]n ja [[Arvi Tuomi|Arvi Tuomen]] niin pahoin, ettei Ketolallekumpikaan uskaltanut antaa Ketolalle töitä: {{sitaatti|''Sinä olet kuulemma Neuvostoliiton mielestä fasisti ja jos sinulle ei anneta potkuja niin Puna-Armeija tulee ja miehittää Suomen!''}} <ref> Niin se on poijaat!</ref>

- mutta Iloisen teatterin johtaja Hirviseppä vähät välitti moisista uhkailuista - ja antoi töitä vanhalle ystävälle ja yhteistyökumppanille; ja kun teatteri lakkautettiin vielä välirauhan aikana erään byrokraatit säikyttäneen riimittelyn ('''''[[Loppulaukaus]]''''') takia,

niin näyttelijä [[Ossi Elstelä]] osti kaiken ja perusti Uuden[[revyyteatteri]] iloisen[[Punainen teatterinMylly|Punaisen Myllyn]], josta aikanaan tuli Vallilan kesäteatteri. Ketola palvelikin Elstelää tämän uran loppuun asti eli vuoteen 19681969. Silloin hän itsekin täytti 65 vuotta eli kansaneläkeiän.