Ero sivun ”Einari Ketola” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
- mutta Iloisen teatterin johtaja Hirviseppä vähät välitti moisista uhkailuista; ja kun teatteri lakkautettiin vielä välirauhan aikana, näyttelijä [[Ossi Elstelä]] osti kaiken ja perusti Uuden iloisen teatterin, josta aikanaan tuli Vallilan kesäteatteri. Ketola palvelikin Elstelää tämän uran loppuun asti eli vuoteen 1968.
 
Ketola oli pitkään eläkkeelle jäätyään sukulaisten ja ystävien tuen varassa; lopultahänet oli erotettu sodan jälkeen Näyttelijäliitosta [[Aimo Aaltonen|Aimo Aaltosen]] pelotteluilla - ''"Neuvostoliiton tahto on tämä!"'' - sillä tekosyyllä ettei hänen alansa kuulu näyttämötaiteeseen; ja liittoon kuulumattomuus oli tekosyy evätä muutkin eläkkeet - ja kansaneläkettä koskevat paperit makasivat unohtuneina jonkun byrokraatin paperipinoissa.

Lopulta toimituspäällikkö [[Risto Karlsson]] kirjoitti vuonna 1978 artikkelin Ketolan kohtaloista [[Seura]]-lehteen. Lehti kulkeutui myös [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkosen]] käsiin ja presidentti julmistui lukiessaan vääryyksistä jotka näyttelijää olivat kohdanneet; hän otti asioista selvää ja muutama byrokraatti saikin saman tien potkut - jouduttuaan ensin vahvistamaan paperit, joilla Ketolalle vahvistettiin taannehtivasti vuodesta 1969 valtion erityistaitelijaeläke. Koko vainon takana ollut [[Aimo Aaltonen]] ei uskaltanut hiiskahtaakaan julkisesti - päiväkirjalleen kyllä raivosi senkin edestä! <ref> Aimo Aaltosen jälkeenjääneet paperit, Kansan Arkisto </ref>
 
Itsevaltiaan presidentin otettua kaltoin kohdellun näyttelijän tällä tavoin suojelukseensa Ketolan viimeiset elinvuodet olivatkin ansaitun huolettomia.