Ero sivun ”Mittausvirhe” versioiden välillä

'''Mittausvirhe''' tarkoittaa [[tieteellinen tutkimus|tieteellisessä tutkimuksessa]] havainnoitavan suureen todellisen arvon ja [[mittaaminen|mitatun]] arvon eroa. Kokeellisen tieteen tutkimuksissa samasta havaintoyksiköstä voidaan tavallisesti tehdä toistomittauksia. Tällöin [[virhe (kokeellinen tiede)|mittausvirheen]] suuruudelle on mahdollista antaa arvio. Kun toistomittauksia ei ole mahdollista tehdä, ei mittausvirheestä voida antaa arviota. Tuloksien [[tilastotiede|tilastollisissa]] analyysissa voidaan kuitenkin usein ottaa huomioon mittausvirheen vaikutus.

Mittausvirhe voidaan jaotellaanjaotella karkeaan, systemaattiseen ja satunnaiseen virheeseen.

Karkea virhe on se, mitä arkikielessä käsitetään sanalla ''virhe''. Mittaustulokset, joiden kohdalla epäillään karkeaa virhettä pyritään, pyritään tavallisesti hylkäämään. Karkeita virheitä syntyy esimerkiksi, jos mitta-asteikko luetaan väärin, mittalaiteeseen tulee toimintahäiriö tai tietojen tallennuksessa tapahtuu virhe. Mittauspisteitä ei kuitenkaan saa hylätä, jos mittaajalla ei ole tuntumaa siihen, mistä erikoinen arvo saattaa johtua. Perusteeton hylkääminen ei ole hyvän tieteen teon periaatteiden mukaista.

Satunnainen eli tilastollinen virhe on mittauksissa aina läsnä. Kokeellisissa tutkimuksissa satunnaisen virheen osuus voidaan havaita, kun mittalaite on tarpeeksi tarkka. Tällainen virhe ei yleensä aiheuta harhaa tuloksiin, kunhan mittaukset toistetaan tarpeeksi monta kertaa, koska positiiviseteri jasuuntiin negatiivisetolevat virheet kumoavat toisensa. Kokeellisessa tutkimuksessa satunnaiselle mittausvirheelle voidaan [[Virhe (kokeellinen tiede)|laskea arvio]].