Ero sivun ”R. A. Wrede” versioiden välillä

'''Rabbe Axel Wrede''' ([[16. heinäkuuta]] [[1851]], [[Anjala (Anjalankoski)|Anjala]] &ndash; [[16. helmikuuta]] [[1938]], Anjala) oli oikeustieteen [[professori]] ja [[kansanedustaja]] ja tunnetun aatelissuvun edustaja. Hän oli yksi [[Ruotsalainen kansanpuolue|Ruotsalaisen kansanpuolueen]] perustajista. Toimittuaan sukunsa edustajana valtiopäivillä vuodesta 1877 [[säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivien]] loppuun hän oli kansanedustajana [[1910]]&ndash;[[1913]] ja [[1917]]&ndash;[[1918]]. Wrede oli perehtynyt erityisesti siviililainoppiin ja [[prosessioikeus|prosessioikeuteen]]. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n professori [[1885]]&ndash;[[1905]] ja rehtori 1905 sekä sitten senaatin oikeusosaston jäsen ja maan korkeimmassa tuomarinvirassa eli oikeusosaston varapuheenjohtaja vuoteen 1909, jolloin hän erosi keisarin perustuslain tulkinnan takia. Åbo Akademin kanslerina hän toimi lähes kuolemaansa asti. R.A. Wreden joskus unohdettu suurtyö oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävä eli vuonna 1919 annetun hallitusmuodon valmistelu yhdessä [[K.J. Ståhlberg|K.J. Ståhlbergin]] kanssa <ref>http://www.finnicakymenlaakso.fi/henkilogalleria/kv/index_v.php?id=26</ref>

Lakimiehenä hän oli sekä suuriruhtinaskunnan aikana että sotien välisenä aikana ja kirjallisen tuotantonsa johdosta kauan sen jälkeen paras parhaiden joukossa ja uuttera etenkin [[yksityisoikeus|yksityisoikeuden]] tutkijana ja tuntijana. Koulutuksensa hän oli viimeistellyt Saksassa, mutta maan itsenäistyttyä hän oli henkilökhtaisestihenkilökohtaisesti luomassa hyvin hedelmälliseksi osoittaunuttaosoittautunutta yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän henkilökohtainen osuutensa edelleen voimassa olevan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain syntymiseen oli suuri. Hänen nimensä on ollut viime vuosiin asti tuttu kaikille lakimiehille, koska hänen kirjojaan käytettiin niin kauan tenttikirjoina ja tiedekuntien pääsykoekirjoina (Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys).