Reaktori koostuu painesäiliöstä, jonka sisällä on polttoaine ja säätösauvat. Vesi pumpataan pääkiertopumpuilla reaktoriin, jossa se reaktoriytimen läpi kulkiessaan kuumenee ja menee höyrystimille. Vesi ei kiehu primääripiirissä, koska kyseessä on painevesireaktori. Reaktorisydän koostuu 349 elementistä, joihin sisältyvät 37 säätösauvaa, 313 polttoainenippua ja 36 teräselementtiä ("dummy"-elementit). Niput ovat heksagonaalisia, eli kuusikulmaisia ja ne on koteloitu. Neutronivuoloukkutyyppiset [[boori]]teräksiset säätösauvat vastaavat muodoltaan polttoainenippuja ja niissä on polttoainejatke. Painesäiliö on pitkä, koska säätösauvat työntävät reaktoriytimeen mennessään tieltään yhden polttoainenipun sydämen alle. Putkiyhteet on myös jaettu länsimaalaisista poiketen kahteen kerrokseen pääkiertopiirien suuren lukumäärän takia ja tämä pidentää painesäiliötä osaltaan. Reaktorin teho säädetään säätösauvoilla ja reaktorivedessä olevalla boorihapolla, joka kaappaa ketjureaktion kannalta ylimääräiset neutronit. Normaalisti tehoajolla säätösauvat ovat käytännössä kokonaan ulkona reaktorista. Tarvittaessa [[ketjureaktio (fysiikka)|ketjureaktio]] voidaan nopeasti pysäyttää tekemällä pikasulku, jolloin säätösauvat tippuvatputoavat omalla painollaan reaktoriin. [[Reaktiivisuus]] pienenee sekä vähentyneen polttoaineen, että säätösauvoissa olevan boorin vaikutuksesta. Normaalisti säätösauvoja siirretään sähkömoottoreilla. Reaktori voidaan pysäyttää myös pumppaamalla booripitoista vettä reaktoriin, jolloin neutronit [[absorptio|absorboituvat]] boorihappoon.