Ero sivun ”Energiakasvi” versioiden välillä

'''Energiakasvi''' on kasvi, jota viljellään [[biopolttoaine]]en raaka-aineeksi tai [[puupolttoaine]]eksi. Energiakasveina on Suomessa viljelty esimerkiksi nopeasti kasvavaa [[paju]]a, jota voidaan käyttää lämmitysenergian tuotannossa polttoaineena. Kasvaessaan paju varastoi auringon energiaa kemialliseen muotoon [[fotosynteesi]]ä käyttäen. Pajun ongelmana on sen [[siitepöly]]n aiheuttamat oireet [[allergia]]a sairastaville. Haittaa voi torjua viljelemällä vain naaraspuolisia eli emikasveja[[emi]]kasveja. [[Rypsi]]n viljelyä on kokeellisesti kehitetty myös [[biodiesel|biologisen dieselpolttoaineen]] tuotantoa varten, tosin [[öljy]]nhinnan nousukaan ei ole tehnyt siitä taloudellisesti kannattavaa. Uutena energiakasvina on kokeilussa [[ruokohelpi]] ja tutkimuksen alla oleva [[ahdekaunokki]]. Yksinkertaisinta energiakasvien käyttöä on perinteinen puulämmitys. Lämpimissä ja kosteissa maissa on tutkittu erilaisten [[levä|levien]] ja jopa [[hyasintti]]en käyttöä energiakasveina.

[[ruokohelpiRuokohelpi|Ruokohelven]] viljely, korjuu ja kuljetus kuluttavat energiaa noin kuusi prosenttia tuotetusta energiasta. Hehtaarilta vuosittain saatava energiamäärä on noin 30 MWh. Myös [[hamppu|hampun]] käyttöä energiakasvina on tutkittu. Hampun rakenne myös mahdollistaa suuren sadonkorjuuprosentin. Runko on paksu eikä ylimääräisiä lehtiä ja hauraita osia ole, jotka varisisivat maahan sadonkorjuun aikana.

Bioenergiayhdistys Finbion mukaan Suomessa voidaan tuottaa 8 TWh peltoenergiaa. Finbio arvioi energiakasvien viljelyalaksi 250 000 ha ja olkien[[olki]]en keräysalaksi 100 000 ha (2020). Ruokohelpiä viljellään nyt 20 000 ha ja käytetään 30 voimalassa.<ref>Finbio: Ruokohelpi tärkein energiakasvi, Helsingin Sanomat 29.8.2007 B9</ref>