Ero sivun ”Bartholomew Roberts” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 80.221.240.208 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Piisamson tekemään versioon. |
p kh:ta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Bartholomew Roberts.png|thumb|Bartholomew Roberts]]
{{korjattava}}▼
'''Bartholomew Roberts''' ([[17. toukokuuta]] [[1682]] – [[10. helmikuuta]] [[1722]]) eli '''Musta Bart''' oli [[wales]]iläissyntyinen merirosvo, joka ryösteli laivoja [[Brasilia]]n, [[Newfoundland]]in ja [[Afrikka|Afrikan]] rannikoilla. Hän joutui alalle, kun merirosvot hyökkäsivät vuonna [[1719]] afrikkalaiselle kauppa-asemalle, jossa hän toimi orjien laivaajana. He ottivat hänet mukaansa ja pian hänestä tuli heidän johtajansa. Hän valtasi urallaan kaikkiaan 400 laivaa. Hän oli siinä mielessä poikkeuksellinen piraatti, että hän joi ennemmin teetä kuin alkoholijuomia, sillä hänen mielestään juopumus heikensi miehistön suorituskykyä. Roberts sai surmansa tykillä laukaistun kartessiammuksen osuessa häntä kaulaan 10. helmikuuta 1722, kun hänen laivansa vallattiin [[Gabon]]in rannikolla.
==Elämä==
▲{{korjattava}}
John Roberts synty walesissä 1682. John lähti 13 vuoden iässä merille.
Hän yleni hitaasti ja 1710 hänet nimitettiin perämieheksi barbados nimisen proomulle. Tuossa vaiheessa aatelisarvoa omaavaton Roberts saattoi todeta olevansa uransa huipulla. 1719 Roberts oli kolmas perämies orjalaivalla nimeltä Annamaboa, kun kaksi Edgar Davisin johtamaa merirosvoalusta yllätti heidät. Kuten niin monesti oli annamaboan miehistön käännyttävä merirosvoiksi tai käveltävä mereen. Joten Roberts päätti jatkaa elämäänsä hiukan vaarallisemmalla, mutta myös jännittävämmällä puolella. Ainakin palkka, joka Robertsilla oli 3 puntaa vuodessa saattoi nousta moninkertaiseksi.
Rivi 16:
Ensimmäiseksi uusi kapteeni päätti kostaa Davisin kuoleman. Laivan miehistö laski maihin prinssisaarten lähellä ja hyökkäsi kaupunkiin yön pimeydessä. Kaikki kaupungin mies asukkaat tapettiin ja naiset raiskattiin suurissa määrin. Muutaman päivän jälkeen Roberts lähti kaupungista otettuaan kaikki saaliiksi kelpaavan mukaan. Kuitenkaan naisia ei saanut kuoleman rangaistuksen uhalla tuoda laivaan.
Heti satamasta lähdön jälkeen saatiin hollantilainen kauppa-alus ja heti perään englantilainen kauppalaiva. Laivan miehistön kesken äänestettiin seuraavaksi kohteeksi Brasilia. Merirosvoalus olikin kaikkein demokraattisin yhteisö, mitä tuon ajan yhteiskunnassa oli. Esimerkiksi
11 kohtaa käsittivät yleisiä toimintoja ja mitä rangaistuksia niistä seurasi. Sangen viinaan menevänä miehenä Robertsin laissa on määrätty viinan käytöstä heti ensimmäisenä kohta 1.
1. Jokaisella on sama äänioikeus tietyin välein tapahtuvissa yhteisistä asioista. Jokainen omistaa osuuden väkijuomista joita saa käyttää mielin määrin.
Saavuttuaan Brasiliaan Robertsin miehistö odotti 9 viikkoa ilman näköhavaintoa saaliista. Juuri kun he olivat jo lähdössä pois Roberts törmäsi 40 laivan saattueeseen. Roberts kaappasi saattueen laidalla olevan aluksen ja kiristi sen päälliköltä tiedon mikä olisi saattueen arvokkain alus. Koska saattue oli hajallaan, päätti Roberts hyökätä saman tien tuon aluksen kimppuun. Alus oli 170 miehen ja 40 tykin sota-alus jonka Roberts valtasi yllätyshyökkäyksellä. Koska 40 laivan saattueeseen ei varmasti kellään muulla olisi tullut mieleenkään ruveta ryöstelemään, oli alukset mahdollista vallata yllätyshyökkäyksellä. Lähelle päästiin käyttämällä portugalin lippua ja pitämällä ylisuuri miehistö kannen alla. Aluksen saalis oli 40000 kultakolikkoa ja paljon jalokiviä. Se teki jokaisesta miehistön jäsenestä miljonäärejä nykyrahassa mitaten. Roberts
Tämän jälkeen miehistön runko koostui vain kaikkein luotettavimmista miehistön jäsenistä. Roberts, jonka tunnisti kultamedaljongistaan, sekä suuren suuresta punaisesta hatustaan tajusi, että ylpeys luo itsekunnioitusta, ja itsekunnioitus mahdollistaa rohkeuden. Niinpä hän teetätti oman lipun jossa komeili hänen nimikirjaimensa. Miehistö sai tietää, ettei sen tarvinnut pelätä mitään vastaan tulevaa laivaa. Kun aikaa kului black bart oli pelätty missä siihen ikinä törmäsikään, ja useimmiten hänen uhrinsa antautuivat taisteluitta. Bart suosikin nimenomaan nopeita aluksi, joilla kyettiin tehokkaasti ajamaan vastustajia takaa.
Rivi 39:
Näin Roberts joutui matkustamaan afrikkaan hieman heikentynein voimin vain La Palissen kanssa.
Loppu huhtikuusta 1721 Roberts oli Kap verden saarilla lähellä afrikan rannikkoa. Siellä Hänen lippulaivansa oli hylättävä ilmeisesti laivamatojen takia. Merirosvot eivät pahemmin jaksaneet kunnostaa ja huoltaa aluksiaan, minkä takia alus oli lunastuskunnossa suhteellisen nopeasti. Kaikki miehet siirtivät sitten La Palissen alukseen Meri kuninkaaseen, ja näin Roberts korvasi La Palissen kapteenina.
Lähellä Senegal joen suuta Roberts kaappasi kaksi Ranskalaista alusta joista tehtiin merirosvoaluksia. Näin Laivastossa oli jälleen kolme alusta joita komensivat Roberts, Thomas Sutton ja James Skyrne. Näin Ranskalainen La Palisse joutui tyytymään vähäisempään tehtävään brittien johtaessa toimintaa. Lähellä Liberiaa Roberts kaappasi kaksi isoa alusta joista toinen kuljetti portugalilaisia sotilaita Cape corson linnaan. Sotilaat halusivat liittyä merirosvoihin ja pyyntöön suostuttiin, mutta heille annettiin vain neljänneksen osuus saaliista. Näin alusten määrää lisättiin neljään laivaan. Talven merirosvot lepäsivät Cape Lopezin annobotion saarella. Tamikuussa Roberts kaappasi useita orjan kuljetusaluksia jotka maksettuaan huomattavan summan laskettiin menemään. Eräs kapteeni ei suostunut maksamaan vaadittua summaa, jolloin Roberts poltti aluksen ja kaikki sisällä olleet 80 orjaa hukkuivat. Tammikuun lopulla Roberts
5.2.1722 Brittiläinen sotalaiva HMS Swallow sai näkyviin Cape Lopezissa kolme Robertsin merirosvolaivaa. Teeskennellen olevansa kauppalaiva ja lähtevänsä pakoon, Swallou sai peräänsä vain James Skyrneen johtaman merirosvolaivan. Avomerellä eli kuulonkantaman päässä muista merirosvoista Swallow kääntyi ja avasi tykkiporttinsa ja iski tuhoisasti kannella oleviin merirosvoihin. Isku vei mukanaan kymmenen rosvoa ja James Skyrneen jalan. Tulitaistelussa Merirosvoalus Rangerin oli laskettava lippunsa ja miehistö antautui vangiksi.
| |||