Ero sivun ”Happi-isotooppivaihe” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielenhuoltoa , typos fixed: esim → esim. AWB |
|||
Rivi 5:
Vedessä on happea O, vesihän on H<sub>2</sub>O:ta. Happea on montaa alajlajia. Yleisin happi
on kevyttä lajia O-16. On myös kosmisen säteilyn synnyttämää harvinaista raskasta happea O-18. Kevythappinen vesi haihtuu helpommin kuin raskashappinen. Näin jääkaudella merissä on paljon raskashappista, O-18:aa sisältävää vettä, ja jäätiköiden jäässä vähän rakashappista vettä. Lämpimällä kaudella jäätikön jäässä on paljon O-18:aa, ja merenpohjan kerrostumissa jääkautta vähemmän raskasta happea O-18. Kuitenkin koska jääkaudella lämpötilaerot napojen ja päiväntasaajan välillä ovat normaalia suuremmat, Grönlannin jäähän kulkeutuu normaalia enemmän kylminä kausina raskasta happea O-18.
<ref>
{{Verkkoviite | Osoite =http://ptolemy.gmu.edu/~beall/data/vostok_papers_data/26-Thorsteinsson-isotopeclimate.pdf | Nimeke =Stable isotopes and climate history from polar ice cores | Tekijä =Thorsteinn Thorsteinsson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
== Happi-isotooppivaihe ==
| |||