Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

p
ei muokkausyhteenvetoa
p
Suomalaisessa tarustossa lappalaiset ovat olleet monien alueiden aikaisempia asuttajia samaan tapaan kuin [[hiisi|hiidet]], [[jättiläinen|jättiläiset]] ja [[jatuli]]t. Lappalaisten ja taruolentojen on oletettu paenneen sisämaahan ja korpiin leviävän suomalaisasutuksen tieltä yhä syrjäisemmille alueille. Toisaalta pieniksi arveltuja lappalaisia on katsottu edeltäneen isokokoisten jatuleiden kansan. Tällaisia kertomuksia tiedetään myös saamelaisilta.
 
Lappalaisten ja taruolentojen avulla on selitetty muun muassa röykkiöhautojen syntyä. Lappalaisen tekemä kivikasa on ollut esimerkiksi [[lapinraunio|lapinröykkiö]]. Lappalaisten ja taruolentojen on myös on arveltu jättäneen [[aarnihauta|aarnihautoihin]] aarteitaan lähtiessään alueelta. Nämä ovat saattaneet [[uhrin pano|asettaa loitsun]], että aarteet saisi ylös vain tietyt tunnusteot tekemällä.
 
Lappalaisten katsottiin olevan voimakkaita velhoja ja taikojia. Pelottavimpia olivat ehkä [[lapinnoita|lapinnoidat]], jotka saattoivat sairastuttaa karjan tai viedä riistan. Lappalaisten taikakykyjä sekä pelättiin, että arvostettiin. Suomalaistenkin kerrotaan käyneen lappalaisten opissa. Lappalaisten lisäksi pohjoisessa on kerrottu asuneen myös yhtä lailla taikuuteen kykenevän Pohjolan väen. Nämä kaksi kansaa on toisinaan myös käsitetty yhdeksi.
6 688

muokkausta