Ero sivun ”Kompleksisuusteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Kompleksisuusteorian avulla on pyritty ymmärtämään muun muassa biologiassa luonnon [[ekosysteemi]]en käyttäytymistä, [[geeni]]en ja [[solu]]jen toimintaa, yhteiskunnassa [[kansantalous|kansantalouksien]] kehittymistä, uusien [[tekniikka|teknologioiden]] leviämistä, [[verkosto]]ja sekä [[innovaatio]]iden syntymistä ja organisaatioiden muutosten toteuttamista.
Kysymykseen siitä, täyttääkö kompleksisuusteoria varsinaisen teorian kriteerit on otettu kantaa puolesta ja vastaan. Mikäli teorialla tarkoitetaan yhtenäistä tietojen ja käsitteiden järjestelmää, joka sisältää yleisessä ja tiivistetyssä muodossa yleisiä tosiasioita sisältäviä lakeja tai periaatteita, ja jossa teorian kaikki väitteet tiivistetään joukoksi aksioomia, joista puolestaan voidaan johtaa loogisesti kaikki muut ko. teorian väitteet <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Järvinen & Järvinen | Nimike = Tutkimustyön metodeista. | Julkaisija = Tampere: Opinpajan kirja | Vuosi = 2004}}</ref> kompleksisuusteoriaa ei voitane pitää puhtaana teoriana. Toisaalta esimerkiksi Mitleton-Kelly <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mitleton-Kelly, E | Nimike = Complex systems and evolutionary perspectives on organizations: The Application of Complexity Theory to Organisations | Vuosi = 2004}}</ref>
on esittänyt, että kompleksisuus ei ole pelkästään joukko työkaluja tai vertauskuva vaan ennemminkin tapa ajatella ja ymmärtää maailman ilmiöitä. Kts. hyvä ja pelkistetty kuvaus kompleksisuusajattelun historiasta ja uudenlaisen systeemiparadigman kehittymisestä Ståhle (2004).
== Lähteet ==▼
<references/>▼
== Kompleksisuusteorian käsitteitä ==
Rivi 31 ⟶ 27:
* [[Systeemiteoria]]
* [[Kaaosteoria]]
▲== Lähteet ==
▲<references/>
== Kirjallisuutta ==
| |||