Ero sivun ”Metsäkuusi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
|||
Rivi 31:
Metsäkuusen hedekukinnot ovat pieniä ja pyöreähköjä, pituudeltaan 2–2,5 cm, Ne ovat aluksi väriltään punertavia. Kukittuaan ne vaalenevat ja varisevat pois. Hieman myöhemmin kehittyvät emikukinnot ovat noin 4 cm pitkiä, käpymäisiä ja väriltään purppuranpunaisia. Aluksi ne ovat pystyasennossa, mutta taipuvat kesän aikana alaspäin riippuviksi kävyiksi. Käpyjen väri muuttuu ensin purppuranpunaisesta vihreäksi ja syksyyn mennessä ruskeaksi. Emikukinnot sijaitsevat yleensä latvuksen yläosissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-kuusi.htm | Nimeke = Jalostettavat puulajit Kuusi (Picea abies) | Julkaisija = METLA}}</ref>
Metsäkuusesta tavataan luonnossa suuri määrä erilaisia muotoja, jotka vaihtelevat maanmyötäisistä, pallo- ja kartiomaisista pylväsmäisiin, kapeakasvuisiin ja riippaoksaisiin. Myös kaarnan, rungon ja käpyjen rakenne sekä neulasten väri voi vaihdella. Esimerkiksi [[käärmekuusi|käärmekuusien]] (''Picea abies'' f. ''virgata'')[http://www.hel2.fi/ymk/ymparistotila/luonto/luonnonmuistomerkit/kaarmekuusi_tuomarink.html] pitkät ja kiemurtelevat oksat eivät juurikaan haaroitu. Joistakin muodoista, kuten [[kultakuusi]] (''Picea abies'' f. ''aurea'') ja [[surukuusi]] (''Picea abies'' f. ''pendula'')
[[Kuva:Norway Spruce cone.jpg|thumb|Metsäkuusen alaspäin roikkuviksi kääntyneitä emikukintoja eli [[käpy]]jä.]]
==Käyttö==
| |||