Ero sivun ”Niilo Pesonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh:ta
p kh , typos fixed: 1954-1 → 1954–1 (2) AWB
Rivi 5:
Pesonen toimi jatkosodan aikana myös Suomen rodunparannuskomitean puheenjohtajana ja kävi saksalaisten kutsusta [[Ukraina]]ssa tutkimassa [[Vinnitsa]]sta löydettyä [[Josif Stalin|Stalin]]in puhdistusten uhrien joukkohautaa.
 
Pesonen toimi [[Helsingin yliopisto]]n anatomian professorina ja anatomian laitoksen esimiehenä vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen ''Lääketieteen sanakirjan'', josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä. Pesonen oli lääkintöhallituksen pääjohtajana vuosina 1954-19691954–1969 ja hänen kaudellaan rakennettiin monta suurta keskussairaalaa ja otettiin käyttöön [[sairausvakuutus]]järjestelmä. <ref>http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/29_1.html</ref>
 
== Teoksia ==
Rivi 11:
* ''Histologian ja mikroskooppisen anatomian oppikirja''. WSOY 1951
* ''Lääketieteen sanakirja'', tekijät Niilo Pesonen ja Eero Ponteva. WSOY 1961, 2. p. 1963, 3. p. 1968, 4. p. 1970, 5. laaj. painos 1976, 6. painos 1980, 7. painos 1982, 8. painos 1987
* ''Lääkintöhallituksen pääjohtajat 1812-19531812–1953''. Lääkintöhallitus 1961
* ''Suomen sairaaloita''. WSOY 1964
* ''Lääkärinä ja virkamiehenä : lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja muistelee''. WSOY 1973