Ero sivun ”Andrei Vlasov” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
p viite yms
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
p wik
Rivi 1:
[[Image:Andrei A Wlassow.jpg|thumb|Andrei Vlasov]]
'''Andrei Andrejevitš Vlasov''' ({{k-ru|Андрей Андреевич Власов}}, {{k-de|Wlassow}}, [[14. syyskuuta]] (1. syyskuuta [[juliaaninen kalenteri|vanhaa lukua]]) [[1900]] – [[2. elokuuta]] [[1946]]) oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[puna-armeijanarmeija]]n kenraali, joka vangiksi jäätyään siirtyi saksalaisten puolelle.
 
Vlasov palkittiin ansioistaan [[Moskovan taistelu|Moskovan puolustuksessa]] Leninin kunniamerkillä. Hän sai komentoonsa toisen šokkiarmeijan, jonka tarkoituksena oli murtaa [[Leningradin saarto]]. Armeija kuitenkin tuhoutui täydellisesti kesäkuussa [[1942]] ja Vlasov jäi vangiksi.
 
Vankeudessa Vlasov perusti saksalaisten alaisuudessa Venäjän väliaikaisen hallituksen ja kirjoitti propagandalentolehtisiä, jota pudotettiin puna-armeijan joukoille. Useat sadat tuhannet loikkarit palvelivat Saksan armeijassa nimellisesti Vlasovin alaisina, vaikka eivät koskaan hänen komennossaan. Nämä "vapaaehtoisjoukot" (''Hilfswilligen'') toimivat harvoin todellisissa taistelutehtävissä. He toimivat muun muassa huoltomiehinä, kuljettajina, varikkotyöläisinä ja lähetteinä.<ref>[http://www.mochola.org/russiaabroad/vlasan01.htm Lt. Gen. Władysław Anders & Antonio Muňoz: Russian Volunteers in the German Wehrmacht in WorldWar II] Luettu 17.12.2007 </ref>
 
Sodan loppuvaiheessa marraskuussa [[1944]] Hitler antoi hänen perustaa [[Praha]]ssa Venäjän kansojen vapautuskomitean ja Venäjän vapautusarmeijan, jonka yksi divisioona sijoitettiin Oderille[[Oder]]ille. Venäjän vapautusarmeija kääntyi kuitenkin [[Prahan kansannousu]]a tukahduttamaan lähetettyjä [[SS-joukot|SS-joukkoja]] vastaan ja esti niitä tuhoamasta kaupunkia.
 
Vlasov pyrki pakenemaan joukkoineen länteen ja antautui länsiliittoutuneille toukokuussa 1945. Briteillä ja yhdysvaltalaisilla ei kuitenkaan ollut kiinnostusta antaa turvapaikkaa natsien kanssa yhteistyötä tehneille, ja Vlasov miehineen palautettiin Neuvostoliittoon, jossa hänet hirtettiin 2. elokuuta 1946 yhdentoista muun vapautusarmeijan johtajan kanssa.