Ero sivun ”Tumajyvänen” versioiden välillä

1 354 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
→‎Tumajyvänen: muokkasin hieman edellistä versiota
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Käyttäjän Apolkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Albval tekemään versioon.)
(→‎Tumajyvänen: muokkasin hieman edellistä versiota)
== Tumajyvänen ==
[[Kuva:Nucleus&Nucleolus.gif|thumb|210px|[[Tuma]] [[mikroskooppi]]kuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena]]
'''Tumajyvänen''' eli '''nukleoli''' on tuman [[Ribosomi|ribosomeja]] tuottava osa, joka muodostuu [[solunjakautuminen|solunjakautumisen]] välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.
 
Tumajyvänen eli nukleoli sisältää [[ribosomi]]en rakenneosana toimivan [[RNA]]:n [[ geeni]]t. [[1]] [[Tuma]] voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jollajoilla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää [[proteiini|proteiinejaValkuaisaine]]et, [[DNA]]:ta ja RNA:ta. Lisäksiovat siinätumajyväsessä kootaan yhteensekä ribosomien eriainesosat, aineosat.jotka Suurinkootaan osasiellä. solunTumajyväsessä ribosomaalisestakootut RNA:staribosomien valmistuuainesosat tumajyväsessäsiirtyvät jasolulimaan osatumkalvon siitäaukkojen liittyykautta, valkuaisaineisiin.kun Tämänribosomaalinen jälkeenRNA niidenon erivalmistunut aineosatja siirtyvätliittynyt tumakalvonvalkuaisaineisiin. aukkojenSolulimassa kautta [[solulima]]an, missä niistäainesosista muodostuu ribosomeja. Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.[[2}]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen | Nimeke = Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka| Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 17 | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava| Tunniste = 951-1-15670-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud|Nimeke=Ihmisen fysiologia|Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=63|Tunniste=ISBN 951-0-19882-X}}:
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento|Nimeke= Biokemian ja solubiologian perusteet|Vuosi=2007|Sivu=85|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 978-951-0-32563-6}}
 
*{{kirjaviite|Tekijä=Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud|Nimeke=: Ihmisen fysiologia|Vuosi=1999|Julkaisija=WSOY|Sivu=, s 63|Tunniste= WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X}}:.
{{solu}}
 
*{{kirjaviite|Tekijä=Jyrki Heino, Matti Vuento|Nimeke=: Biokemian ja solubiologian perusteet|Vuosi=2007|Sivu=, s. 85|Julkaisija=. WSOY|Tunniste=, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6}}.
{{Tynkä/Biologia}}
 
== Viitteet ==
[[Luokka:Soluorganellit]]
 
1 Heino et al. 2007
[[bs:Nukleon]]
 
[[cs:Jadérko]]
2 Haug et al. 1999
[[da:Nucleolus]]
[[de:Nucleolus]]
[[en:Nucleolus]]
[[es:Nucléolo]]
[[eo:Nukleolo]]
[[fr:Nucléole]]
[[he:גרעינון]]
[[gl:Nucléolo]]
[[ko:핵소체]]
[[lt:Branduolėlis]]
[[mk:Јадренце]]
[[nl:Nucleolus]]
[[ja:核小体]]
[[pl:Jąderko]]
[[pt:Nucléolo]]
[[sr:Једарце]]
[[sv:Nukleol]]
[[th:นิวคลีโอลัส]]
[[vi:Nhân tế bào]]
[[tr:Çekirdekçik]]
4

muokkausta