Ero sivun ”Tieteen etiikka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) == Tieteen rahoitus == artikkelista Tiedekritiikki |
Thi (keskustelu | muokkaukset) artikkelista Tiedekritiikki |
||
Rivi 4:
Tieteen etiikkaan kuuluvat muun muassa [[tutkimusetiikka]] sekä eri tieteenalojen etiikat, kuten esimerkiksi [[bioetiikka|biotieteiden etiikka]] ja [[lääketieteen etiikka]].
== Tieteen eettiset ongelmat ==
=== Tutkimuksen eettiset ongelmat ===
Kemian professori [[Vincent A. Hamner]]in mukaan tieteellisessä tutkimuksessa esiintyvät väärinkäytökset voidaan jakaa kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa tutkija on julkaissut väärää informaatiota, ilman että hänellä on ollut siihen alkuperäistä tarkoitusta, sekä tahallisiin väärinkäytöksiin.
Edellisiin kuuluu esimerkiksi Ponsin ja Fleiscmannin [[kylmäfuusio]]-tutkimus, jossa testaamatonta tietoa tuotiin julkisuuteen taloudellisia etuja ajatellen. Professori [[Henry H. Bauer]]in mukaan tieteellisistä julkaisuista voidaan todeta, että 90 prosenttia tieteellisissä julkaisusarjoissa esitettävistä tutkimuksista on puutteellisia tai virheellisiä, mutta vastaava luku tieteellisten oppikirjojen kohdalla on 10 prosenttia. Tämä johtaa hänen mukaansa vakavaan tieteen kansantajuistamisen ongelmaan, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita ensisijaisesti uusista tieteellisistä löydöistä ja sensaatioista. Tahallisina väärinkäytöksinä Hamner mainitsee datan tai tutkimustulosten väärentämisen ja muuntelun, plagioinnin, piratismin sekä petokset. Tällaiseen motivoivat taloudelliset edut, tieteellisen maineen kalastaminen ja tiedeyhteisöissä tapahtuva kilpailu. <ref>[http://www.chem.vt.edu/chem-ed/ethics/vinny/ethix_1.html Misconduct in science: do scientist need a professional code of ethics, 1992.]</ref>
=== Tieteen luomia eettisiä ongelmia ===
Tieteellisteknologinen toiminta on aiheuttanut laajoja ympäristöongelmia. Kansainvälistä huomiota saaneen [[Sir Nicholas Stern]]in tutkimuksen mukaan ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksiidin määrä eli [[kasvihuoneilmiö]] voi ilmaston lämpenemisen lisäksi aiheuttaa maailmanlaajuiseen taloudelliseen kysyntään 20% vähenemisen<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/6098362.stm BBC News 30 October 2006]</ref>. Ydinkokeiden aiheuttamat globaalit terveydelle haitalliset laskeumat olivat Suomessa suurimmillaan 1960-luvulla<ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ulkoisen_sateilyn_valvonta/fi_FI/ydinkokeet Säteilyturvakeskus]</ref>. Yhdysvalloissa ja Tyynellä valtamerellä tehdyt kokeet aiheuttivat laajoille alueille levinneet terveydelle vaaralliset säteilyannokset<ref>[http://www.americanscientist.org/template/AssetDetail/assetid/48543?fulltext=true&print=yes#48752 American scientist online, 94/1.]</ref>.
Koe-eläinten käyttö tieteellisissä tutkimuksissa on eettinen ongelma. Biologiseen perustutkimukseen käytettin Suomessa n. 650 000 koe-eläintä vuonna 2005<ref> Koe-eläinten käyttömäärät Suomessa vuonna 2005[http://www.mmm.fi/attachments/5eWDTkUCl/5kc4AKCyT/Files/CurrentFile/Elainkokeissa_kaytetyt_elaimet_vuonna_2005.pdf]</ref>. Eniten huomiota maailmalla ovat saaneet kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet. Toinen runsaasti huomiota saanut eettinen ongelma liittyy geenitutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseen<ref>[http://www.sci.fi/~pena/tb/luku345.htm Tiedebarometri 2001]</ref>. Sotateollisuus on käyttänyt tutkimuksissaan myös ihmiskokeita kokeeseen osallistujien tietämättä. Erityisesti tällaisia väitteitä on esitetty Yhdysvaltojen tekemistä ydinkokeista Nevadan autiomaassa ja Tyynellä valtamerellä<ref>CNN[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/]</ref>.
Sotateollisuus ja siihen liittyvä tutkimus on lähtökohtaisesti eettisesti ongelmallista<ref>[http://www.sci.fi/~pena/tb/luku345.htm Tiedebarometri 2001]</ref>. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti rahoittaa tällaista tutkimusta yli sadalla miljardilla dollarilla vuosittain<ref> RaDiUS[https://radius.rand.org/radius/federal_rd.html]</ref>. OECD:n mukaan U.S.A sijoittaa noin 0,48 prosenttia BKT:sta sotateollisuuteen liittyvään tutkimukseen, mikä on korkein luku maailmassa. Tämä vastaa yli puolta kaikesta tieteen julkisesta rahoituksesta U.S.A:ssa. Toisena on Iso-Britannia, joka käyttää julkisesta tieteen rahoituksesta puolustusteollisuuteen 33 prosenttia. <ref>[http://www.youthxchange.net/main/ff4b265_military-spending-d.asp Military spending on R&D]</ref> Osa tutkimuksesta ja sen tuloksista päätyy kuitenkin lopulta myös siviilikäyttöön.
== Tieteen rahoitus ==
OECD-maissa suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on yksityisten yritysten toimintaa<ref> OECD, Main science and technology figures 2006-2[http://www.oecd.org/dataoecd/49/45/24236156.pdf].</ref>. Tällaisen tutkimustiedon kohdalla ei toteudu tieteelliselle tutkimukselle asetettu julkisuusperiaate, jonka mukaan kaiken tieteellisen tiedon tulisi olla julkisen arvioinnin kohteena. Suomessa yritysten rahoitus on johtanut huoliin tieteellisen tutkimuksen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Julkisen rahoituksen alueella puolestaan on ainakin kansalaismielipiteessä törmätty nollatutkimusongelmaan<ref> Tiedebarometri 2004, kuvio 37 b.[http://www.saunalahti.fi/~pena/tb/tiedebaro.htm]</ref>.
== Lähteet ==
| |||