Ero sivun ”Solunjakautuminen” versioiden välillä

▲Osa [[eukaryootti]]solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Sytokineesi tapahtuu yleensä heti [[mitoosi]]n eli tumanjakautumisen jälkeen. Ensin [[solulima]] ja soluelimet jakaantuvat kummankin uuden [[tuma]]n ympärille. Seuraavaksi tumien välille muodostuu [[solukalvo]] ja näin yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Seuraavan vaiheen aikana solut kasvavat täyteen kokoonsa.

▲=== '''Vakoutumisuurre''' ===

▲Eläinsoluissa ja monissa yksisoluisissa eukaryooteissa, sytokineesin ensimmäinen näkyvä muutos. Siinä solun pintaan muodostuu anafaasissa ensin heikko ura, joka syvenee jakaen lopulta sytoplasman kahtia. Vakoutumisuurre on seurausta solukalvon [[sytoplasma]]puolelle muodostuvan supistumiskykyisen renkaan kutistumisesta, joka kuroo mukanaan solukalvoa.<ref>Biology; Race, Campbell</ref> Sytoplasmassa sijaitsevat [[vesikkeli]]t fuusioituvat renkaan lähellä olevaan kalvoon, jotta jakautumisessa ei menetettäisi kalvopinta-alaa.<ref name="multiple">The Cell; Cooper, Hausman</ref>

▲Supistumisrengas muodostuu [[aktiinifilamentti|aktiinifilamenteista]] ja [[myosiini]] II:sta, sekä muista [[proteiineista]], jotka osallistuvat renkaan rakenteeseen ja säätelyyn. Proteiineista osa aktivoi sytokineesia ja tumasukkulan toimintaa. Mitoosin lopussa solun aktiinifilamentit ja myosiini II, järjestäytyvät sytoplasmassa muodostaen rengasrakenteen. Niiden asettautuminen limittäin ja lipuminen toistensa ohi, saa aikaan rengasta supistavan voiman. Renkaan poikkileikkauksen tiheys ei muutu kuroutumisen aikana, koska aktiinifilamenttit järjestäytyvät jatkuvasti uudelleen.<ref>Molecular biology of the cell, Alberts et al</ref>

▲Keskellä limittyvät mikrotubulukset saattavat tarjota kulkureitin [[moottoriproteiini|moottoriproteiineille]], jotka kuljettavat supistumisrenkaan säätelijöitä ja uutta kalvoa oikeaan kohtaan. Kuitenkaan ei olla varmoja molekulaarisesta mekanismista, kuinka paikka määrittyy.<ref name="multiple">The Cell; Cooper, Hausman</ref>

▲Useimmat solut säilyttävät jakaantumiskykynsä, mutta jotkut erikoistuneet solut eivät enää erilaistumisensa jälkeen pysty lainkaan jakautumaan. Geenit säätelevät solujen jakautumista tuottamiensa aineiden välityksellä. Perimässä on yleensä levossa olevia esisyöpägeenejä jotka saattavat ulkopuolisten tekijöiden (kuten [[karsinogeeni]]en) vaikutuksesta muuttua aktiivisiksi. Tästä seuraa syöpä kun solut alkavat jakaantua hallitsemattomasti.