Avaa päävalikko

Muutokset

8 merkkiä lisätty, 11 vuotta sitten
p
typo, w
Naiskalojen läheisimpinä sukulaisia ovat ''[[Elopiformes]]''-lahkon lady- eli [[hopeakalat]] (''Elopidae'') sekä [[tarponit]] (''Megalopidae''). Tarponeista poiketen naiskalojen suu avautuu selkeästi kuonon alapuolelle, joten kuono ei ole tarponimaisesti ylöstyöntyvä. Naiskalat kykenevät ladykalojen ja tarponien tapaan hengittämään ilmaa uimarakkoonsa, minkä ansiosta ne voivat tulla toimeen vähähappisissakin vesissä.
 
Naiskalat ovat vealluskalojavaelluskaloja, joita tavataan kaikkialta maailmasta lämpimistä valtamerten rannikkovesistä, murtovedet mukaan lukien. Kalat asuvat pääasiassa jokien suualueilla, mutta ne vaeltavat ulos merelle kuun kierron mukaisissa sykleissä. Ne käyttävät ravinnokseen matalahkojen rannikkovesien pohjassa eläviä matoja, nilviäisiä ja äyriäisiä. Naiskalojen havaitaan usein heilauttavan pyrstöään merenpinnan yläpuolella.
 
Naiskalojen vartalo on hopeanhohtoinen ja solakka, ja niiden selkäpuoli on yleensä sinertävä tai vihertävä. Selkä- ja rintaevät ovat mustat. Aikuisten naiskalojen pituus on yleensä 40–100 cm, mutta jotkut lajit voivat kasvaa runsaan metrin mittaisiksikin. Kalojen paino on tavallisesti yhdestä kahteen kiloa.
 
Aiemmin myös [[liskoankeriaat]] (''Halosauridae'') ja [[piikkiankeriaat]] (''Notacanthidae'') luokiteltiin naiskaloihin, mutta nykyisin ne on ryhmitelty omaan piikkiankeriaskalojen lahkoon (''Notacanthiformes'').
 
 
899

muokkausta