Ero sivun ”Mitoosi” versioiden välillä

Mitoosin onnistunut suorittaminen on tärkeää organismin kannalta. DNA:n kahdentumisen tarvitsee olla erittäin tarkka, sillä virheet johtavat mutaatioihin jotka lähes poikkeuksetta heikentävät organismin selvitymismahdollisuuksia. Tämän vuoksi replikaatiosta vastuussa oleva DNA-polymeraasi sisältää itsetarkastusmekanismin joka havaitessaan virheen pysäyttää entsyymin etenemisen kunnes virhe on korjattu. Anafaasi ei käynnisty mikäli DNA havaitaan liian vialliseksi. Tätä kontrolloi monimutkainen järjestelmä solunsisäisiä tiedonsiirtoketjuja. Keskeinen proteeini DNA:n vaurioihin liittyvissä tarkastusketjuissa on [[p53]], jonka läsnäolo estää mitoosin etenemisen.

 

 

Mikrotubulusten liittyminen kinetokoreihin tarvitsee korjausmekanismeja, koska on erittäin tärkeää, että tytärsolut saavat oikean määrän kromosomeja. Solu mm. tarkastaa, että kromosomien kinetokorit ovat liittyneet mikrotubuluksiin, ja että niissä on mekaanista jännitettä. Solu pitää huolen myös, että kaikki kromosomit ovat oikein suhteessa tuman ekvaattoriin (jakotasoon). Ehtojen täyttyminen tarkoittaa mitoosin etenemistä inhiboivien proteiinien hajottamista. Esimerkiksi kinetokooreihin liittyvät proteiinit [[MAD]] ja [[BUB]] hajoavat, kun mikrotubulus liittyy siihen. Mikäli näitä proteiineja havaitaan, mitoosi ei etene anafaasiin. Kun MAD:t vapautuvat kinetokoreista, APC-proteiini ({{k-en|anaphase promoting complex}}) aktivoituu ja mm. tuhoaa proteiinit, jotka liimaavat sisarkromatidit yhteen. Tämä tapahtuu lisäämällä [[ubikitiini]]-yksiköitä proteiineihin, jotka tullaan tuhoamaan.