Ero sivun ”Huhtamo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
"liika" asia pois Historia kohdasta ynnämuuta fixailua.. |
||
Rivi 2:
'''Huhtamo''' on kylä [[Huittinen|Huittisten]] kaupungissa, [[Vampula|Vampulan]], [[Punkalaidun|Punkalaitumen]] ja [[Alastaro|Alastaron]] rajalla. Huhtamon alueen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä. Kylällä toimii vielä tällä hetkellä mm. kaksi pankkia, kyläkauppa ja kirkko, mutta elinkeinorakenteeseen on väistämättä tulossa muutoksia, sillä Huhtamo on vakavasti "mummoutumassa" nuorten muuttaessa opiskelun ja työn perässä isompiin kaupunkeihin. Kylällä toimi pitkän aikaa myös alakoulu, mutta se lakkautettiin, johtuen [[Huittinen|Huittisten]] kaupungin rahapulasta.
Huhtamo on maastoltaan monipuolista aluetta. Ilmiönsuo kuuluu suurimmalta osin huhtamoon. Kylän "läpi" kulkee soraharju (Huhtamonkangas-Kankaanpäänharju), joka on myös merkittävää pohjavesialuetta.
Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö, Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu mm. miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa, joka perjantai järjestettävä bingo Honkapirtillä, myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.
Kylälle on suunnitteilla myös laavu ja näkötorni.
Rivi 14 ⟶ 13:
Huhtamon seutu, ne olivat ikivanhoja takamaita, kylien ja yksityisten talojen eräpalstoja. Seudulle
syntyi 1800-luvun alkupuolella kaksi maakirjataloa, Kalliokorven yksinäistalo
Jylhänmaalle ja Riesolan Riihikoski Kodisjoenmaalle.
Kun Huittisten takamaat muuttuivat torppariasutukseksi ruvettiin 1860-luvulla tosissaan
tekemään Huhtamon tietä, joka paikoin oli kärryillä ajettavassa kunnossa. Huhtamon kangas
tarjosi
1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat todellista kehityksen aikaa
kulmakunnalle valmistui koulurakennus v. 1908 Oskar Lydéniltä
tulikin pitkäaikainen opettaja aina vuoteen 1945 asti. Punovuren aloitteesta ovat monet
Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet saaneet alkunsa ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä.
[[Loimaa|Loimaalta]] tullut Kustaa E Rantanen oli myös
▲[[Loimaa|Loimaalta]] tullut Kustaa E Rantanen oli myös innolla mukana Huhtamon kehitystyössä. Opettaja
Opettaja Punovuori ja liikemies Rantanen
itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta ja Alastarosta. Uuden
seurakunnan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon
Jylhänkangas. Huhtamon kunnassa olisi ollut 1750 asukasta ja alue olisi ollut kooltaan n. 100 neliökilometriä.
vastustivat asiaa ja senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten hakemuksen v. 1917.
Seurakuntahuoneyhdistys oli kuitenkin perustettu vuoden 1911 lopussa ja Huhtamon kirkko
valmistui 1928. Kirkon vihkiäiset pidettiin 1929.
Pankkitoiminta alkoi 1909, Frans Punovuoren toimesta.
Punovuori itse toimi ensimmäisenä kassanhoitajana 27 vuoden ajan. Pankki toimi kansakoulun
tiloissa. Kruununvoudin papereissa pankki sijaitsi Huittisten pitäjän Löysälän kylän Huhtamon
Rivi 48 ⟶ 40:
Opettaja Punovuori ehdotti v. 1910, että Huhtamoon pitäisi saada Huittisten Osuuskaupan
sivumyymälä. Osuuskaupan hallitus otti kuitenkin kielteisen kannan esitykseen. Myymälä
saatiin
Huhtamossa oli parhaimmillaan 50-luvulla viisikin kauppaa. Autokalusto oli
vähäistä, joten tarvikkeet hankittiin lähikaupasta. Ensimmäinen postivuoro saatiin Alastaron
kautta neljästi viikossa. Huittisten Telefooni oy:n ensimmäinen sivukeskus perustettiin v. 1911
Huhtamoon, kun
perusti Ilmiönmaahan 1907 yksityisen turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mylly ja
sahaliike.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä [[Suomi]] oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui
suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja
rakennustoiminta elpyi.
Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen.
seurauksena [[Karjala|Karjalan]] väen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen
oli
▲seurauksena [[Karjala|Karjalan]] väen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen. Yksi tällainen paikka
maatalousväestöä, ja uusia maatiloja
▲oli Huhtamon kylä. Uudet asukkaat tulivat pääosin [[Sakkola|Sakkolasta]] ja [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärveltä]]. Siirtoväki oli
▲maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiinkin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä
tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö
siirtoväen ja alueen valtaväestön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti.
== Lähteet, Asiasta muualla ==
|