Ero sivun ”Evoluutioteorian historia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty Evoluutio mallinne
Rivi 1:
{{Evoluutio}}'''Evoluutioteorian historia''' on melko pitkä, sillä jo eräät antiikin filosofit arvelivat, että eläimet ovat saattaneet muuttua ajan myötä. Antiikin aikana pohdinnat evoluutiosta jäivät kuitenkin vain ajatukseksen asteelle. Euroopassa antiikin ajan pohdinnat jäivät pitkäksi aikaa varjoon Rooman valtakunnan luhistuttua, mutta esimerkiksi jatkuivat [[islam|islamilaisessa]] maailmassa, josta latinankielisiä käännöksiä lopulta ilmaantui myös Eurooppaan. Ajan henki oli Euroopassa pitkään epäsuotuisa, sillä kristinuskon [[Raamattu]] oli suurin auktoriteetti huomattavankin pitkään, eikä evoluutioajatuksia voitu hyväksyä saati sitten edes pohdittu.
__NOTOC__
[[Kuva:Charles Darwin 1881.jpg|thumb|Charles Darwinin teorioilla oli merkittävä vaikutus evolutiiviseen ajatteluun]]
'''Evoluutioteorian historia''' on melko pitkä, sillä jo eräät antiikin filosofit arvelivat, että eläimet ovat saattaneet muuttua ajan myötä. Antiikin aikana pohdinnat evoluutiosta jäivät kuitenkin vain ajatukseksen asteelle. Euroopassa antiikin ajan pohdinnat jäivät pitkäksi aikaa varjoon Rooman valtakunnan luhistuttua, mutta esimerkiksi jatkuivat [[islam|islamilaisessa]] maailmassa, josta latinankielisiä käännöksiä lopulta ilmaantui myös Eurooppaan. Ajan henki oli Euroopassa pitkään epäsuotuisa, sillä kristinuskon [[Raamattu]] oli suurin auktoriteetti huomattavankin pitkään, eikä evoluutioajatuksia voitu hyväksyä saati sitten edes pohdittu.
 
1600-luvun lopulla englantilainen naturalisti [[John Ray]] määritteli ensimmäisenä lajin nykyaikaisella tavalla. Hänen määritelmäänsä ei kuitenkaan voida soveltaa muun muassa suvuttomasti lisääntyviin lajeihin. Hän määritteli lajin olevan eläinten tai kasvien ryhmä, jonka jäsenet muistuttavat toisiaan enemmän kuin muiden vastaavien ryhmien jäseniä. Saman ryhmän lajit voivat risteytyä keskenään, mutta eivät toisten ryhmien jäsenten kanssa. Rayn käsityksen mukaan Kaikki elävät olennot kuuluvat johonkin lajiin, ovat muuttumattomia ja pysyviä. Kaikki lajit olivat syntyneet Raamatussa kuvatulla tavalla ja niille oli annettu ominaisuudet luomisen yhteydessä.
Rivi 7 ⟶ 5:
1700- ja 1800-luvuilla nykyaikainen evoluutioajattelu sai alkunsa. Ensimmäisiä uuden ajan ajattelijoita ja tutkijoita olivat 1700-luvun ranskalaiset valistuksen ajan filosofit. Valistuksen aika merkitsi läpimurtoa tieteen ja tutkimuksen saralla. Evoluutiosta kirjoitti ja keskusteli esimerkiksi aikakautensa tunnetuin biologi [[Georges Buffon]]. Buffonin edistykselliset ajatukset kuitenkin painostettiin maan alle, erityisesti teologisen tiedekunnan toimesta ja hän joutui peruuttamaan kehitykseen viittaavat kannanottonsa.
 
[[Kuva:Charles Darwin 1881.jpg|thumb|left|Charles Darwinin teorioilla oli merkittävä vaikutus evolutiiviseen ajatteluun]][[Charles Darwin]]in isoisä, lääketieteen tohtori [[Erasmus Darwin]] oli 1700-luvun jälkipuoliskolla arvostettu tutkija Englannin tiedeyhteisöissä. Hän sai vuonna 1767 suuren määrän Englannin kanavaverkoston tunnelista kaivettuja [[fossiili|fossiileita]] tutkittavakseen. Monet fossiileista muistuttivat nykyisiä eläimiä, mutta olivat kuitenkin eri lajia. Hänelle syntyi ajatus, että eläinten on täytynyt kehittyä vähitellen. Hän jatkoi ajatustaan loogisesti pidemmälle päätyi johtopäätökseen, että kaikella nykyisellä elämällä on täytynyt olla yhteinen alkuperä. Hän esitti alkuperän olleen meressä syntynyt mikroskooppisen pieni "elävä säie". Hänen suurimpia esteitään kuitenkin oli ajan henki, joka ei suosinut moisia ajatuksia. 1700-luvulla uskonnolla ja kirkolla oli huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa, kuin sata vuotta hänen jälkeensä eläneen pojanpoikansa aikaan, joka vielä silloinkin joutui arvostelijoiden hampaisiin. Taikausko ja tietämättömyys olivat valloillaan vielä hallitsevassa luokassa, eikä hän voinut riskeerata työpaikkaansa ja toimeentuloaan. Hän kuitenkin kirjoitti aikansa merkittävimmän lääketieteellisen teoksen vuonna 1794 julkaistun kirjan ''Zoonomia''. Kirjan lopussa hän toi esille ajatuksen lajien muuttumisesta, mutta se jäi monelta huomaamatta. Hän toi esiin muun muassa luonnonvalinnan, olemassaolotaistelun ja parhaiden yksilöiden eloon jäämisen, kaikki keskeisiä ajatuksia hänen syntymättömän pojanpoikansa mullistavassa kirjassa. Hänen kehitystä koskevat ajatuksensa tehtiin kuitenkin naurettaviksi ja mitätöitiin. Hänen ajatuksillaan oli kuitenkin merkittävät vaikutukset 1800-luvun myöhempään evoluutiotutkimukseen.
 
[[Jean Baptiste Lamarck]] esitteli 1802 täydellisen evoluutioteorian ja täydensi sitä 1809 kirjassaan "''Eläintieteen filosofia''", mutta hänen työtoverinsa, kirjaimellisesti Raamattuun uskova aikansa vaikuttavimpia henkilöitä ollut, luonnonhistorian professori [[Georges Cuvier]] tyrmäsi sen arvovallallaan. Cuvier teki Lamarckin ajatukset naurettavaksi. Hän löysi niistä puutteita ja virheitä, mutta häneltä jäi huomaamatta että evoluutioteorian lukuisa kohdat, jotka olivat täysin oikein. Tärkein Lamarckin perusajatus oli, että eliöt ovat muuttuneet vähitellen ja sopeutuneet ympäristöönsä. Ehkäpä Cuvierin tunnetuin lentävä lausahdus oli "fossiilista ihmistä ei ole olemassa." Cuvier kuoli 1832 mutta hänen ehdoton auktoriteettinsa jäi painostamaan tutkijoita. Lamarckin ajatukset tehtiin naurettaviksi esimerkiksi kokeella, jossa eläviltä hiiriltä leikattiin hännät pois sukupolvi toisensa jälkeen, ja aina ne kasvoivat yhtä pitkiksi. Nykyisin moisen kokeen tekeminen tekisi lähinnä sen suorittajan naurettavaksi. Lamarck ei pystynyt vastaamaan kritiikkiin. Hän kuoli 85-vuoden iässä sokeutuneena ja unohdettuna. Lamarckin ajatukset kuitenkin vaikuttivat voimakkaasti myöhempiin ajatuksiin evoluutiosta, eikä vieläkään lamarkismi ole täysin kuollut.