Ero sivun ”Arkikielen filosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Fix
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 5:
== Historia ==
 
Varhainen analyyttinen filosofia ei suhtautunut arkikieleen yhtä myönteisesti. [[Bertrand Russell]] sivuutti kielen filosofisesti vähämerkityksisenä ja arkikielen liian epämääräisenä, jotta siitä olisi apua [[metafysiikka|metafyysisten]] ja [[tietoteoria|tietotereettistentietoteoreettisten]] ongelmien ratkaisemisessa. [[Gottlob Frege]] ja [[Wienin piiri]] (erityisesti [[Rudolf Carnap]]), nuori Wittgenstein ja [[W. V. O. Quine]] pyrkivät kehittämään sen tilalle nykyaikaista [[logiikka]]a tieteen esitysmuodoksi. Wittgensteinin ''[[Tractatus Logico-Philosophicus|Tractatuksessa]]'' esittämä näkemys vastasi Russellin näkemyksiä sikäli, että kieli tulisi muotoilla uudelleen, jotta se ei olisi enää epämääräistä vaan kuvaisi maailmaa täsmällisesti ja voisimme paremmin käsitellä filosofisia ongelmia.
 
Wittgensteinin julkaisemattomissa teoksissa 1930-luvulla tapahtunut muodonmuutos keskittyi pitkälti kahden ajatuksen ympärille: että arkikielessä ei ollut mitään ''vikaa'' sinänsä ja että monet perinteiset filosofiset ongelmat olivat vain harhoja, jotka seurasivat kielen ja sen kuvaamien asioiden välisen suhteen väärinymmärtämisestä. Ensin mainittu ajatus johti aiemman analyyttisen filosofian — ja todennäköisesti koko aiemman filosofian — lähestymistapojen hylkäämiseen, ja viimeksi mainittu johti siihen, että filosofinen tutkimus korvattiin arkikielen tutkimisella — tavoitteena oli filosofisilta ongelmilta vaikuttavien kysymysten "purkaminen" ratkaisuyritysten asemesta.