Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Rivi 2:
 
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta esimerkiksi [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden siipien ja potkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset, [[geofysiikka|geofysiikassa]] taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.
 
Virtausmekaniikka pidetään usein jatkuvan aineen mekaniikan haarana:
 
== Kontinuumioletus ==
 
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 <sup>-6</sup> metriä) suuremmissa mitoissa.
 
== Jaottelu ==
 
Virtausmekaniikka pidetään usein jatkuvan aineen mekaniikan haarana:
 
{| class="wikitable" border=1
|rowspan=4|[[Jatkuvan aineen mekaniikka|Jatkuvan aineen<br />mekaniikka]]
|rowspan=2|[[Lujuusoppi]] eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita