Ero sivun ”Rutto (romaani)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
Filosofi-kirjailija Albert Camus´n 1947 ilmestynyt modernistinen romaani "Rutto" kertoo 1940-luvulla pienkylässä, Oranissa, riehuneesta rutosta ja sen vaikutuksesta ihmisiin. Romaani on jaettu viiteen osaan: kevät, kesä, loppukesä, syksy ja talvi. Kaikki vuodenajat kertovat ruton eri vaiheista.
 
Ensimmäisessä osassa esitetään alustavia merkkejä rutosta. Tapahtumapaikka Oran, 200 000 asukkaallaan on pieni kyläpahanenkaupunki Algeriassa, missä ihmisten päivä täyttyy työnteolla ja huvituksilla. Jokapäiväinen elämä muuttuu kuitenkin drastisesti, kun kanalisaatioista ja asunnoista päivänvaloon ilmestyneet rotat kuolevat massoittain kyläläisten kauhuksi. Pian ruttobasilli siirtyy ihmiseen ja tappaa heitä aluksi hitaasti, mutta varmasti. Lääkäri Bernard Rieux huomaa nopeasti, että kyseessä on rutto. Oran eristetään viranomaisten käskystä muusta maailmasta. Portit estävät kenenkään tai minkään pääsyn ulos kaupungista. Ainoastaan sähkösanomilla on mahdollista ottaa yhteyttä ulkomaailmaan.
Kesällä rutto on jo levinnyt ghetoista keskustaan. Ruttoon sairastuvat varsinkin ryhmissä asuvat ihmiset, kuten vangit. Oranilaisten reaktiot ja asenteet muuttuvat ruton edetessä. Aluksi tilanteen vakavuutta ei tahdota uskoa todeksi, pelokkaat ihmiset yrittävät väkisin paeta rakkaittensa luo muurien toiselle puolelle, mutta ajan myötä he ymmärtävät solidaarisuuden ja yhteistyön olevan ainoa oikea tapa toimia kriisissä, josta kaikki kärsivät. Pariisilainen journalisti Rambert esimerkiksi kieltäytyy käyttämästä pakoreittiä, joka olisi vienyt hänet suoraan rakastettunsa luo, jota hän kaipaa yli kaiken. Monet työnsä menettäneet, terveet asukkaat suostuvat vapaaehtoisiksi työntekijöiksi auttamaan sairaita sekä lääkäreitä, jotka yrittävät kehittää vasta-ainetta rutolle. Rieux puolestaan määrää toimenpiteitä ruttoa vastaan, esimerkiksi eristämällä tartunnan saaneen perheenjäsenet toisistaan ja antamalla ohjeita hygieniasta huolehtimisesta. Rambert, jesuiittapappi Paneloux, virkamies Grand sekä salaperäinen Tarrou ovat ensimmäisiä, jotka huomaavat yhteisen edun tavoittelemisen olevan myös yksilön edun mukaista, ja he päättävät helpottaa Rieux´n työtä auttamalla tätä. Syntyy apujoukkoja ja lääkintäryhmiä, jotka taistelevat yhtenä rintamana kuolemaa vastaan.