Ero sivun ”Paavius keskiajalla” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän 213.255.160.227 (keskustelu) muokkaus 3835747 kumottiin
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{suositeltu}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Paaviuden historia
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
| kuvan_nimi = Raffael 083.jpg
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
| kuvan_koko = 200px
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
| kuvateksti = [[Rafael]]in maalaus paavi [[Innocentius III]]:stä, jota pidetään yhtenä keskiajan ja koko [[paaviuden historia]]n mahtavimpana paavina
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
'''[[Paavi]]us [[keskiaika|keskiajalla]]''' käsittää [[paaviuden historia]]n karkeasti [[600-luku|600-luvulta]] eli [[Gregorius Suuri|Gregorius I]]:n ajalta noin [[1400-luku|1400-luvulle]] [[Suuri skisma (katolisuus)|suuren skisman]] aikoihin. Keskiajan paaviuden aikana tapahtui useita paaviuden historian kannalta erittäin tärkeitä tapahtumia, muun muassa paavin hengellisen ja maallisen vallan suuri kehittyminen kristillisessä Euroopassa ja [[Kirkkovaltio]]n perustaminen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Keskiajan paaviuden ajalla tapahtui myös aiemmin Rooman valtakunnan valtiokirkon jakautuminen itäisistä paikalliskirkoista koostuvaan [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] ja pääosin läntisistä paikalliskirkoista koostuvaan [[katolinen kirkko|katoliseen kirkkoon]]. Samoin aikakaudelle sijoittuu paaviuden maallisen vallan huippukausi, jolloin paavia voitiin käytännössä pitää Euroopan mahtavimpana johtajana.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Keskiajalla hallinneet paavit ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pääartikkeli|[[Luettelo keskiajalla hallinneista paaveista]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Mikäli [[Gregorius I]]:n katsotaan olleen ensimmäinen keskiajalla hallinnut paavi ja [[suuri skisma (katolisuus)|suuren skisman]] lopettaneen [[Martinus V]]:n olleen viimeinen, hallitsi siinä tapauksessa keskiajalla 143 paavia. Merkittävimpiä paaveja olivat mm. Gregorius I, [[Nikolaus I]], [[Gregorius VII]] ja [[Innocentius III]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Gregorius Suuri ja keskiajan paaviuden alku ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:Gregorythegreat.jpg|left|thumb|250px|Kyyhkyn muodossa kuvattu [[Pyhä Henki]] sanelee [[Gregorius Suuri|Gregoriukselle]].]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Keskiajan paaviuden voidaan katsoa alkaneen Gregorius Suuren tultua valituksi paaviksi vuonna [[590]]. Gregorius Suuri oli paaviuden historian kannalta erittäin merkittävä henkilö, ja hänen pontifikaattina aikana vuosina [[590]]–[[604]] voidaankin katsoa läntisen kristillisyyden kirkon siirtyneen uuteen aikakauteen.<ref name="gregorius">''Kristinuskon historia 2000'' s. 94</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Gregorius Suuri oli pätevä hallintomies, kokenut juristi ja taitava diplomaatti.<ref name=Paavius3>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 23–27</ref> Hänen tekoihinsa lukeutuu mm. paavillisen keskushallinnon järjestäminen. Hän ei ollut suinkaan pelkkä uskonnollinen johtaja vaan tämän lisäksi esimerkiksi organisoi kirkon – joka oli sen ajan suurin maanomistaja Italiassa<ref name=Paavius3 /> – omistamien maatilojen hoidon ja loi toimivan järjestelmän niistä tulevien rahojen jakamiseen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Gregorius Suuren aikana nykyisen Italian alue kuului [[Itä-Rooma]]n valtakuntaan, jota hallitsi keisari. Paavi Gregorius tunnusti tämän ylivallan. Vihollisten uhatessa Rooman kaupunkia keisarista ei kuitenkaan ollut apua, joten olosuhteiden pakossa paavin oli neuvoteltava heidän kanssaan ja lahjottava heitä.<ref name=Paavius3 /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ralph Ludwig |Nimeke= Kristinuskon historia 2000 |Vuosi= 1999 |Julkaisija= Weilin + Göös |Tunniste= ISBN 951-35-6514-9}} s. 94–95</ref> Maallisen vallan heikkous siis pakotti &ndash; tai toisesta näkökulmasta katsottuna mahdollisti &ndash; hänet ottamaan vastuuta myös maallisesta hallinnosta Rooman lähiseuduilla: näillä toimillaan hän aloitti Kirkkovaltion rakentamisen Keski-Italiaan sekä verotusjärjestelyillään varmisti kirkon taloudellisen riippumattomuuden. Näin paavista tuli käytännössä Italian niemimaan maallinen hallitsija.<ref name=Paavius3 /> Gregorius ymmärsi, ettei hänen kannattanut yrittääkään levittää ajatusta paavin uskonnollisesta ylimmästä vallasta itään, joten hän päätti keskittyä läntiseen Eurooppaan. Paavi Gregorius solmi tärkeitä suhteita [[Ranska]]n ja [[Espanja]]n hallitsijoihin sekä lähetti kotiluostarinsa johtajan ja neljäkymmentä munkkia [[Iso-Britannia (saari)|Isoon-Britanniaan]] käännyttämään pakanoita. Gregorius esiintyikin lännessä kristittynä johtajana ja käskijänä sekä idässä keisarin uskollisena alamaisena.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Gregorius Suuri levitti kristinuskoa Eurooppaan tehokkaammin kuin yksikään häntä paavinistuimella edeltänyt paavi.<ref name="gregorius" /> Samoin Gregoriuksen toimiin paavina kuului kirkon lujittaminen sisäisesti ja sen yhtenäisyyden takaaminen.<ref name="gregorius" /> Gregorius Suuri saavuttikin pontifikaattinsa aikana selvän johtoaseman Rooman piispalle läntisessä Euroopassa.<ref>''Kristinuskon historia 2000'' s. 95</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Paavius ja frankit ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:Karl den store krons av leo III.jpg|thumb|300px|Paavi [[Leo III]] asettaa kruunun [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] päähän kruunaten tämän "Rooman keisariksi".]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[719]] paavi [[Gregorius II]] antoi Etelä-Britanniassa sijaitsevassa luostarissa asuvalle Winfrid -nimiselle munkille tehtäväksi germaanisten kansojen käännyttämisen kristityiksi. Winfrid otti vanhan tavan mukaan uudeksi nimekseen [[Pyhä Bonifatius|Bonifatiuksen]] edellisen päivän pyhimyksen mukaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Bonifatiuksen työ paavinistuimen hyväksi oli merkittävää. Bonifatius mm. uudisti [[frankit|frankkilaista]] kirkkoa, joka katsoi olevansa riippumaton Roomasta. Bonifatius esimerkiksi uudelleenjärjesti kirkon omaisuuden, kutsui koolle erilaisia [[synodi|sunodeja]] sekä yritti erottaa liian maallismielisiä piispoja viroistaan.<ref name="bonifatius">''Kristinuskon historia 2000'' s. 105</ref> Bonifatiuksen onnistui lopulta myös saada frankkilaiset piispat allekirjoittamaan kirjallisen sopimuksen siitä, että he lupautuisivat Rooman kirkon alaisiksi.<ref name="bonifatius" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Paavinistuin koki suuren arvovallan lisäyksen paavin voidellessa [[Pipin Pieni|Pipin Pienen]] frankkien kuninkaaksi, vaikka monien ylimysten mielestä Pippin kuului väärään sukuun ja oli vallankaappaaja.<ref name=Paavi5>''Kristinuskon historia'' s. 78–80</ref> Näin paavi antoi kuninkaanvallalle uuden perustelun siitä, ettei se ollutkaan kytkettynä syntyperään vaan Jumalan tahtoon, jota paavi välitti maan päällä.<ref name=Paavi5 /> Näin paavius kytkeytyi kiinteäksi osaksi läntisen Euroopan valtarakennetta.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Ennen Pipin Pienen kruunaamista paavinistuin muodollisesti vielä tunnusti [[Bysantti|Bysantin]] keisarin valtaa myös läntisessä Euroopassa, mutta viimeistään [[Stefanus II]]:n ja Pipin Pienen solmivan sopimuksen jälkeen kävi selväksi, että paavinistuin asettui mieluummin frankkien keisarin suojelukseen.<ref name="frankit">''Kristinuskon historia 2000'' s. 106</ref> Siirtyessään frankkien keisarin suojelukseen paavi ja Rooman kirkko menettivät osan itsenäisyydestään, mutta Pipin Pieni sitoutui "kuulemaan kaikkia paavin kehotuksia ja määräyksiä".<ref name="frankit" />> Pippin teki pian paaville vastapalveluksen kukistamalla [[langobardit]] ja luovuttamalla Rooman ympäristöineen paavin alaisuuteen. [[Kirkkovaltio]]n voidaan katsoa saaneen alkunsa, mikä teki paavista paitsi hengellisen myös maallisen hallitsijan. Paavinistuin oli samalla saanut itselleen läntisen tukijan johon luottaa ongelmatilanteissa, eikä sen siis enää tarvinnut Konstantinopolin tai sen keisarin tukea.<ref name=Paavi5 />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Läntisessä kristikunnassa paavius edusti pysyvyyttä ja jatkuvuutta yhä enemmän myös maallisessa hallitsemisessa. Tästä osoituksena paavi [[Leo III]] kruunasi frankkien kuninkaan [[Kaarle]]n, joka myöhemmin sai lisänimen [[Kaarle Suuri|Suuri]], Rooman keisariksi vuonna [[800]]: tällä teolla sekä paavi että Kaarle saivat laajennettua arvovaltaansa.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Konstantinuksen lahjakirja &ndash; perustelu Kirkkovaltiolle ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Sylvester I and Constantine.jpg|thumb|left|350px|Keisari Konstantinus antamassa maallista valtaa symboloivan tiaran paavi Sylvesterille 1200-luvun freskossa.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Paavin saatua hallintaansa ja maalliseksi valtakunnakseen osan [[Apenniinien niemimaa]]sta, oli syytä hankkia myös laillinen perusta tälle tapaukselle. Kirkkovaltion olemassaolon oikeutusta perusteltiinkin niin sanotun [[Konstantinuksen lahjakirja]]n avulla. Se kuitenkin 1400-luvulla osoitettiin [[Kirkkovaltio]]n syntymisen aikoihin tehdyksi väärennökseksi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Lahjakirjassa keisari Konstantinus antaa [[paavi]] [[Sylvester I]]:lle ja hänen seuraajilleen vallan [[Rooma]]an ja [[Länsi-Rooma]]n kaupunkeihin.<ref name="heik">{{Kirjaviite | Tekijä=Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen | Nimeke=Euroopan synty | Julkaisija=Edita | Sivu=59 | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-37-4182-6}}</ref> Tämä oli niin sanottu [[Pyhä Pietari|Pyhän Pietarin]] perintö. Lisäksi asiakirjan mukaan paaville annettiin keisarin arvomerkit ja papeille senaattorin arvo.<ref name="heik"/> Konstantinukselle jäi lahjakirjan mukaan Itä-Rooma. Lahjakirjan mukaan lahjoituksen syynä oli paavin keisarille antamat kristinuskoa koskevat neuvot. Paavi oli lahjakirjan mukaan myös kastanut hänet.<ref name="heik"/> Katolinen kirkko myönsi lahjakirjan väärennökseksi vasta 1800-luvulla.<ref name="heik"/>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Konstantinuksen lahjakirjaa ei kirjoitettu yhdellä kertaa, vaan sitä paranneltiin useasti.<ref name="lahjakirja">''Kristinuskon historia 2000'' s. 107</ref> Lahjakirjan laativat roomalaiset oppineet, joiden tarkoituksena oli saada aikaiseksi laillisesti kelpaava ja kirjallinen peruste paavien vallalle Italiassa.<ref name="lahjakirja" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Välirikko läntisen ja itäisen kristillisyyden välillä ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:StPhotios.jpg|thumb|left|200px|Patriarkka [[Fotios]].]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:NicholasI.jpg|thumb|right|200px|Paavi [[Nikolaus I]].]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[858]] arvostettu maallikko [[Fotios]] nimitettiin uudeksi Konstantinopolin patriarkaksi. Kanonisista säännöistä huolimatta viran vaatimat vihkimykset oli toimitettu viiden päivän sisällä. Tämä johti riitaan, johon myös paavi [[Nikolaus I]] vedettiin mukaan. Vuonna [[863]] roomalainen synodi julisti paavin suostumuksella Fotioksen [[panna]]an ja erotti hänet virastaan. Bysantin keisari asettui kuitenkin tukemaan Fotiosta, ja idän patriarkkojen tuen turvin julisti puolestaan Nikolaus I:n pannaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Riita näytti aiheuttavan kristillisen kirkon jakautumisen, joten keisari [[Basileios I]] päätti joustaa kirkon yhtenäisyyden pelastamiseksi. Hän erotti Fotioksen virastaan ja karkotti hänet maasta.<ref name="Multiple1">''Kristinuskon historia 2000'' s. 117</ref> Tämän lisäksi Basileios I kutsui koolle ekumeenisen synodin, jonka tarkoitus oli sinetöidä idän ja lännen yksimielisyys.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Synodissa paavi vaati kaikilta myöntymistä ehdoitta hänen julistamaansa pannaan, vaikka kreikkalaiset patriarkat halusivat ensin kuulla Fotiosta asiassa.<ref name="Multiple1" /> Kiivaan sanasodan jälkeen Fotios joutui hyväksymään pannajulistuksen joutumaan kirkon ulkopuolelle.<ref name="Multiple1" /> Tässä vaiheessa paavi vaikutti kiistan ehdottomalta voittajalta, jonka tahtoon Bysantin keisari ja idän patriarkat olivat joutuneet taipumaan kirkon yhtenäisyyden pelastamiseksi. Kaiken lisäksi synodin päätöksiin kuului myös sääntö, joka kielsi maallikon valitsemisen patriarkaksi.<ref name="Multiple1" /> Itäinen kristillisyys joutui myös hyväksymään ''[[Filioque|ja Pojasta]]'' -lisäyksen.<ref name="Multiple1" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Paavin voitto ei kuitenkaan jäänyt lopulliseksi. Vuonna [[879]], kun Fotioksen kirkosta erottamisesta oli kulunut kymmenen vuotta, Fotios nousi uudelleen Konstantinopolin patriarkaksi. Basileios tuki Fotiosta huolimatta tämän yhä voimassa olevasta kirkonkirouksesta. Idän ja lännen kristillisyys ajautui lopullisesti välirikkoon, vaikkakin kristillisen kirkon jakautuminen [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen]] ja [[katolinen kirkko|katoliseen kirkkoon]] vahvistettiin lopullisesti vasta vuonna [[1054]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Paavin asema heikkenee ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Jean Paul Laurens Le Pape Formose et Etienne VII 1870.jpg|thumb|300px|[[Stefanus VI]] pitää oikeudenkäyntiä edeltäjänsä [[Formosus|Formosuksen]] ruumiille.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[843]] frankkien keisarikunta jaettiin kahteen osaan. Tämä aiheutti ennen yhtenäisen valtakunnankirkon hajaannusta, mikä johti paavin hengellisen auktoriteetin murenemiseen frankkien keskuudessa.<ref name="Multiple2" /> Paaville ennen kuulunutta omaisuutta ryöstettiin ympäri Eurooppaa tämän vaikutusvallan murenemisesta johtuen, ja ympäri frankkein valtakuntaa aatelisto otti luostareita omaan käyttöönsä.<ref name="Multiple2" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Paavi [[Formosus|Formosuksen]] astuessa virkaansa edeltäjänsä [[Johannes VIII]]:n vuonna [[891]] tapahtuneen murhan jälkeen, hän kuvasi Reimsin arkkipiispalle osoitetussa kirjeessään Roomassa vallitsevaa tilannetta sanoen, että "joka puolella puhkeaa harhaoppeja ja kiistoja, eikä ole ketään niitä vastustamassa."<ref name="Multiple2">''Kristinuskon historia 2000'' s. 118</ref> Afrikassa piispat riitelivät keskenään sekä odottivat ratkaisua Roomalta.<ref name="Multiple2" /> Formosus yritti löytää itselleen poliittista tukijaa, johon nojata, mutta ei löytänyt sellaista, koska frankkien valtakunta oli jakaantunut.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Formosus kääntyi nykyisen Saksan aluetta hallinnoivan kuninkaan puoleen, mutta avun sijasta tämä valtasikin Rooman vuonna [[895]].<ref name="Multiple2" /> Formosuksen oli kruunattava tämä keisariksi. Kansannousun vuoksi Formosus syöstiin pian paavinistuimelta, mutta hänen seuraajansakin menehtyi kahden viikon kuluttua virkaanastumisestaan.<ref name="Multiple2" /> [[Stefanus VI]] anasti vallan itselleen, minkä jälkeen paavius muuttui useiden sukupolvien ajaksi vain Rooman aateliston valtapeliksi. Samalla paavius menetti hengellisen kunnioituksensa, mutta tästä huolimatta itse instituutio pysyi pystyssä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Clunyn liike sekä paavinistuimen kiista maallisten hallitsijoiden kanssa ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:Pope gregory vii illustration.jpg|thumb|250px|Gregorius VII kuvattuna istuimellaan. Huomattavaa on [[Pyhä Henki]] kyyhkysen hahmossa sanelemassa ohjeita paaville. Samantyylinen aihe esiintyy useassa [[Gregorius Suuri|Gregorius Suurta]] esittävässä kuvassa.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[900-luku|900-luvulla]] syntyi Keski-Ranskassa [[Clunyn liike|Clunyn liikkeenä]] tunnettu reformiliike, jonka tarkoituksena oli nostaa paavin asemaa ja tehdä tästä maallisista hallitsijoista riippumaton, sekä saada [[simonia]] eli hengellisten virkojen ostaminen ja myyminen loppumaan. [[Cluny]]n kaupungissa sijaitsevassa luostarissa syntynyt reformiliike alkoi nopeasti levitä muuallekin Eurooppaan. Liikkeeseen kuuluvat uudistajat arvostelivat kiivaasti [[simonia]]na tunnettua kirkollisilla viroilla käytyä kaupankäyntiä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Ensimmäinen Clunyn uudistusliikettä edustanut mies paavinistuimella oli [[Gregorius VII]].<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 34</ref> Gregorius VII uskoi paavinistuimelle kuuluvan täydellinen hallintovalta niin kirkossa kuin koko maailmassakin.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 35</ref> Gregorius VII laatikin omaan käyttöönsä 27 teesiä, joiden mukaan esimerkiksi:
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Rooman kirkko ei ole koskaan erehtynyt eikä se Raamatun todistuksen mukaan voi koskaan erehtyä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Ainoastaan paavi voi kutsua koolle kirkolliskokouksen.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Ainoastaan hän voi asettaa piispoja ja erottaa heidät.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Ainoastaan hän voi muuttaa omia tuomioitaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Kukaan ei voi tuomita häntä.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Ainoastaan hän voi hyväksyä kirkkolain muutokset.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Hän voi erottaa keisareita.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Hän voi vapauttaa alamaiset uskollisuudenvalasta.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Kaikkien ruhtinaiden on suudeltava paavin jalkoja.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Gregorius VII:n aikana alkoi nk. [[investituurariita]], jossa paavinistuin kävi merkittävän yhteenoton maallisen vallan kesken. Gregorius VII:n mielestä maallisella esivallalla ei ollut oikeutta asettaa piispoja ja hän julistikin tällaisella tavalla nimitetyt piispat kirkonkiroukseen.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 36</ref> [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisari [[Henrik IV]] kielsi paavin vaateen Rooman piispan yksinoikeudesta muiden piispojen erottamiseen ja vaati paavia eroamaan.<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 37</ref> Gregorius VII kieltäytyi ja julisti Henrikin pannaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Pannajulistuksen takia Henrik IV menetti paljon kannattajiaan, ja lopulta ruhtinaat antoivat hänelle vuoden aikaa sopia kiistansa paavin kanssa. Muussa tapauksessa tämä olisi erotettu ja tilalle olisi valittu uusi kuningas.<ref name="henrik">''Kristinuskon historia 2000'' s. 138</ref> Henrik joutui nöyrtymään paavin edessä ja anomaan tältä anteeksiantoa, minkä hän saikin. Tästä huolimatta saksalaiset ruhtinaat valitsivat pian uuden kuninkaan, mikä synnytti sisällissodan. Henrik IV palasi valtaan ja jatkoi riitaansa paavin kanssa. Vuonna [[1080]] Gregorius VII julisti hänet uudelleen pannaan. Henrik IV vastasi tähän korottamalla Ravennan arkkipiispan vastapaaviksi, syöksemällä Gregorius VII:n vallasta ja kruunauttamalla itsensä vastapaavin tuella uudelleen keisariksi.<ref name="henrik" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Investituurariita jatkui kuitenkin Gregorius VII:n menetettä valtansa. Valtaan noussut paavi [[Paschal II]] julisti Henrik IV:n jälleen pannaan, mutta tämän seuraaja [[Henrik V]] vangitsi paavin ja pakotti tämän myöntämään maallisen esivallan oikeuden nimittää piispoja. Ranskan piispat kuitenkin pakottivat paavin myöhemmin perumaan tämän myönnytyksen. Lopulta investituurariidassa saatiin aikaan kompromissi, jossa piispojen maallinen ja hengellinen valta erotettiin toisistaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Ristiretket ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Pää|[[Ristiretket]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Saint Urbain II prêchant la croisade.jpg|thumb|300px|Paavi [[Urbanus II]] saarnaa [[ristiretket|ristiretken]] puolesta. Todellisuudessa saarna ei tapahtunut rakennuksen sisätiloissa, vaan väenpaljouden takia se pidettiin ulkona.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Muslimit olivat vallanneet kristittyjen hallitseman Jerusalemin vuonna [[638]] [[Bysantti|Bysantilta]] osana muslimivaltakunnan laajentamissotia.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[1095]] [[Bysantin keisari]] [[Aleksios I Komnenos]] pyysi apua paavi [[Autuas Urbanus II|Urbanus II]]:lta [[seldzukit|seldzukkeja]] vastaan. Urbanus innostui tästä ja alkoi saarnata ristiretkeä Jerusalemin vapauttamiseksi. Ristiretkiaate voidaan katsoa alkaneen vuonna 1095 Paavi [[Urbanus II]]:n [[Clermontin kirkolliskokous|Clermontin kirkolliskokouksessa]] pitämän saarnan seurauksena.<ref>[http://www.fordham.edu/halsall/source/urban2-5vers.html Medieval Sourcebook: Urban II (1088–1099): Speech at Council of Clermont, 1095, Five versions of the Speech]</ref> Urbanus II ei esittänyt kokouksessa ristiretkiaatetta omana ajatuksenaan, vaan ilmoitti sen olevan [[Jumala (kristinusko)|Jumalan]] tahto ja käsky.<ref name=Ristiretket>{{Kirjaviite | Tekijä=Régine Pernoud | Nimike=Ristiretket | Sivu = 23 | Julkaisija= WSOY | Vuosi=1965 |}}</ref> Lisäksi paavi "antoi Jumalan hänelle suomalla vallalla kaikkien ristiretkissä menehtyneiden synnit anteeksi", kuten Urbanus II asian kirkolliskokoukselle pitämässään puheessa ilmaisi.<ref name=Ristiretket /> Clermontin kirkolliskokouksessa Urbanus II myös lupasi jokaiselle taistelussa kuolleelle kristitylle ikuisen autuuden .<ref name="ristiretket2">''Kristinuskon historia 2000'' s. 142</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Pitämässään puheessa Urbanus II vetosi useasti kansaan, jotta nämä aseistautuisivat ja lähtisivät sotaan Pyhälle maalle. Urbanuksen mukaan Herran temppelistä oli tehty paholaisen istuin ja kaikkein pyhin on häpäisty. Paavin puhe sai heti kansassa aikaan innostuneen vastaanoton, ja ihmisten kerrotaan huutaneen kuorossa "''Deus lo volt!''" ([[suomen kieli|suom]]. ''Jumala tahtoo niin!'').<ref name="ristiretket2" /> Paavi ei pelkästään pitänyt yhtä puhetta ristiretkien puolesta, vaan hän myös valtuutti useita saarnaajia kiertämään ympäri Eurooppaa ja innostamaan ruhtinaita ja ritareita sotaan. Paavin tavoitteet onnistuivat hyvin, sillä muutamat ruhtinaat vakuuttuivat hankkeesta niin paljon, että myivät omaisuutensa ristiretken rahoittamiseksi.<ref name="ristiretket2" /> Juuri näiden ruhtinaiden ansiosta ensimmäinen ristiretki todella toteutui.<ref name="ristiretket2" /> Esimerkiksi Aka-Lothringenin herttua panttasi linnansa ja myi kaksi omistamaansa maatilaa, joiden tuotoilla hän varusti 1000 ratsumiestä ja 7000 jalkamiestä.<ref name="ristiretket2" /> Eräs Normandien herttua puolestaan panttasi koko herttuakuntansa Englannin kuninkaalle voidakseen varustaa tarpeeksi joukkoja ristiretkeä varten.<ref>''Kristinuskon historia 2000'' s. 143</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Urbanus II:n puheen valtaisa vaikutus on hankala selittää.<ref name="ristiretket3">''Kristinuskon historia 2000'' s. 144</ref> Historioitsijat ovat tarjonneet syyksi muun muassa sitä, että ristiretkiaatetta tuki varhaisten teologien ajatus "pyhästä sodasta" pakanakansoja vastaan.<ref name="ristiretket3" /> Lisäksi useilla ritareilla syy lähteä ristiretkelle heidän sosiaalisten ja taloudellisten ongelmiensa takia.<ref name="ristiretket3" /> Myös Urbanus II:n lupaukset ikuisesta autuudesta ja syntien anteeksiannosta olivat merkittäviä syitä lähteä ristiretkelle.<ref name="ristiretket3" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[1099]] [[Ensimmäinen ristiretki|Ensimmäiseen ristiretkeen]] osallistuneiden ristiretkeläisten onnistui vallata Jerusalem. Samalla paavin valta idässä kasvoi. Jerusalemin valtaus jäi kuitenkin väliaikaiseksi, eikä se loppujen lopuksi tuottanut paljoa hyötyä paaveille. Sen sijaan [[neljäs ristiretki]] hajotti osittain [[Bysantti|Bysantin valtakunnan]], jolloin Euroopan voimatasapaino järkkyi ja paavista tuli koko Euroopan kiistaton hallitsija [[Innocentius III]]:n ollessa paavina.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Innocentius III – Yksi mahtavimmista paaveista kautta aikain ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{pääartikkeli|[[Innocentius III]]}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Innozenz3.jpg|thumb|left|350px|[[Innocentius III]], jota pidetään koko keskiajan ja ehkä koko paaviuden historian mahtavimpana paavina.<ref name=Paavius4>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 38</ref>]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[8. tammikuuta]] [[1198]] konklaavissa valittiin jälleen uusi paavi, joka otti nimekseen [[Innocentius III]]:n. Vielä nykyäänkin häntä pidetään koko keskiajan ja joidenkin mielestä kaikkien aikojen mahtavimpana paavina.<ref name=Paavius4 /> Teologiaa [[Pariisi]]ssa ja oikeustiedettä [[Bologna]]ssa opiskellut paavi oli hyvin sivistynyt mies ja hänellä oli korkea käsitys asemastaan ja tehtävästään.<ref name=Paavius4 />. Paaviksi tultuaan hän julisti Rooman kaupungin asukkaille:
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{sitaatti|Minut on asetettu Jumalan huoneen herraksi. Minulle on sanottu profeetan kautta: "Minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle." Minusta kirjoittaa apostoli: "Minä annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet." Palvelija, joka on asetettu koko talon herraksi, on Kristuksen sijainen: hänet on asetettu Jumalan ja ihmisen välille, hän on [[Ihmistä suurempi, Jumalaa pienempi|pienempi Jumalaa, mutta suurempi ihmistä]]|Paavi Innocentius III roomalaisille pitämässään puheessa}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Uusi paavi tulkitsi olevansa suoraan Kristuksen sijainen ja näin ollen kuninkaita korkeampi ja oikeutettu käskemään kaikkia. Noustessaan johtamaan katolista kirkkoa Innocentius III sai käskettäväkseen keskiajan tehokkaimman organisaation.<ref name=Paavius4 /> Kirkko muistutti enemmän valtiota kuin uskonnollista nykyaikaista kirkkoa; sillä oli omat lakinsa, lainsäätäjänsä, tuomioistuimensa, lakimiehensä, vankilansa sekä Euroopan parhaiten järjestetty ja tehokkain hallintokoneisto.<ref name=Paavius4 /> Innocentius III oli koko Euroopan johtaja, koska Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin kuoltua hänellä ei ollut ainuttakaan tarpeeksi vaikutusvaltaista kilpailijaa. Paavin poliittisia neuvoja noudatettiin niin Ranskassa, Englannissa, Tanskassa, Unkarissa kuin myös Böömissä.<ref name=Paavius4 />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Paavillinen inkvisitio ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Pedro Berruguete - Saint Dominic Presiding over an Auto-da-fe (1475).jpg|thumb|200px|Paavillisen etuoikeuden harhaoppisten tuomitsemiseen saanut [[Dominicus]] inkvisition johtajana.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[1231]] paavi [[Gregorius IX]] sääti kirkollista [[inkvisitio]]ta koskevat perustavat lait ja samalla tuli tehneeksi inkvisitiosta paavillisen oikeuslaitoksen.<ref name="inkvisitio" /> Paavi otti käyttöön keisari [[Fredrik II]]:n harhaoppisina pitämien ihmisten vainoissa käyttämät määräykset koskemaan myös kirkollista inkvisitiota, lukuun ottamatta kiduttamista, joka jätettiin pois.<ref name="inkvisitio">''Kristinuskon historia 2000'' s. 168</ref> Vuonna [[1252]] kidutus otettiin paavi [[Innocentius IV]]:n hyväksynnällä mukaan inkvisition pakotuskeinoihin. Vuonna [[1232]] inkvisitio siirrettiin käytännössä [[dominikaanit|dominikaaneille]], jotka olivat enemmistönä Gregorius IX:n nimittämissä inkvisiittoreissa.<ref name="inkvisitio" /> Paavillisen inkvisition inkvisiittorit olivat samanaikaisesti sekä syyttäjiä, että tuomareita.<ref name="inkvisitio" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Inkvisitiosta tuli [[1200-luku|1200-luvun]] aikana [[Ranska]]ssa, [[Italia]]ssa ja [[Espanja]]ssa pysyvä oikeuslaitos, joka vainosi harhaoppisina ja noitina pidettyjä ihmisiä aina [[uusi aika|uudelle ajalle]] asti.<ref name="inkvisitio" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Juutalaiset ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[1200-luku|1200-luvulla]] hallinneet paavit sallivat [[juutalaiset|juutalaisille]] uskonnonvapauden sekä kielsivät näiden pakkokastamisen.<ref name="juutalaiset">''Kristinuskon historia 2000'' s. 170</ref> Kirkko kuitenkin rajoitti juutalaisten toiminnanvapautta erilaisin keinoin. Paavi [[Innocentius III]]:n johdolla kokoontunut [[neljäs lateraanikonsiili]] esimerkiksi päätti, etteivät juutalaiset saaneet toimia julkisissa viroissa tai ottaa korkoa antamistaan lainoista.<ref name="juutalaiset" /> Juutalaiset sekä [[saraseenit]] joutuivat konsiilin päätöksestä myös käyttämään vaatteita, joiden avulla heidät voitaisiin erottaa kristityistä.<ref name="juutalaiset" /> Myöhemmin, [[1400-luku|1400-luvulla]], [[Basel]]issa kokoontunut konsiili vaati juutalaisille miehille tunnukseksi keltaista käsivarsinauhaa ja naisille siniraitaista huntua.<ref name="juutalaiset" />
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Kaksi miekkaa ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:Bonifatius VIII Grabstatue.JPG|thumb|200px|[[Bonifatius VIII]]:n patsas. Bonifatius VIII oli vaikutusvaltainen paavi ja hän esitti vaatimuksen siitä, että pelastumisen ehtona on alistuminen paavin valtaan.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[1300-luku|1300-luvulla]] hallinnut paavi [[Bonifatius VIII]] kuului keskiajan mahtaviin paaveihin. Hän esittikin julistuksessaan vaatimuksen paavin täydellisestä ylivallasta nostaen paavin valtavaatimukset huipputasolle:<ref>''Ihmistä suurempi : paaviuden historia'' s. 43</ref>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
{{Sitaatti|Kirkolla on hallussaan kaksi miekkaa, hengellinen ja maallinen. Kirkko käyttää edellistä itse, jälkimmäistä taas on käytettävä kirkon hyväksi. Toinen miekka on näin ollen alistettu toiselle, maallinen hengelliselle. Koska hengelliset asiat ovat maallista korkeammat, on myös hengellinen valta maallista arvokkaampi ja jalompi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Mikäli maallinen valta erehtyy, hengellisen vallan on oltava sen tuomarina. Mikäli taas alempiasteinen hengellinen valta erehtyy, tuomitsee ylempiasteinen hengellinen valta sen. Mutta jos ylin hengellinen valta erehtyy, ei kenelläkään ihmisellä, vaan ainoastaan Jumalalla on valta tuomita se. Joka siis vastustaa Jumalan näin asettamaa valaa, vastustaa Jumalan järjestystä. Sen vuoksi julistamme, sanomme ja määräämme, että voidakseen pelastua jokaisen ihmisolennon on alistuttava Rooman paavin valtaan.}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Innocentius III:n jälkeinen aika ja Avignonin vankeus==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Kuva:Façade du Palais des Papes.jpg|thumb|250px|[[Palais des Papes]], paavin palatsi Avignonin vankeuden aikana.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[1000-luku|1000-luvulle]] asti paavien nimittämisestä vastasi Rooman provinssin vanhempi papisto, mutta valintaan vaikuttivat myös maalliset johtajat. Vuonna [[1059]] valitsijoiksi nimettiin kardinaalit, ja vuonna [[1179]] kardinaalien äänet määrättiin yhtä painaviksi vaalissa. Paaviksi voidaan periaatteessa valita kuka vain kastettu mies, mutta [[Paavi Urbanus VI]]:n vuonna [[1378]] tapahtuneen valinnan jälkeen paavi on aina valittu kardinaalien joukosta.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Paavien asema myös maallisena hallitsijana johti maallisen politiikan riskeihin osallistumiseen. Paavien valta oli keskiajalla hyvin haluttua. Paavi saattoi vaikuttaa uskonnollisen asemansa turvin kansaan ja hallitsijoihin, joten kuninkaat ja keisarit pyrkivät saamaan virkaan omia suosikkejaan. Ranskan kuninkaan onnistui pakottaa paavi muuttamaan Avignoniin, Ranskaan vuonna [[1309]]. Siellä paavi oli aina vuoteen [[1377]] saakka; aikaa kutsutaan paaviuden [[Avignonin vankeus|Avignonin vankeudeksi]]. Luonnollisesti tänä aikana Ranskan kuninkaalla oli paljon vaikutusvaltaa paavien päätöksiin. Baabelin vankeuden aikana virassa oli yhteensä seitsemän paavia. Vankeuden loputtua paavi palasi taas Roomaan.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Suuri skisma sekä konsiliarismi ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Avignonin vankeus aiheutti myös yhden lukuisista niin sanotuista skismoista, jolloin katolinen kirkko on ollut jakautuneena useita eri paaveja tunnustaneisiin ryhmittymiin. Puhutaan niin sanotuista vastapaaveista. Vastapaavius kertoo siitä, että tehokas tapa saada paavin suosio puolelleen oli koota sotajoukot, syöstä vanha paavi vallasta ja valita mieluinen tilalle. Avignonista palannut paavi [[Gregorius XI]] palasi takaisin Roomaan, mutta kuoli jo seuraavana vuonna. Konklaavin valitsema seuraaja [[Urbanus VI]] osoittautui nopeasti kelvottomaksi paaviksi; tämä oli suuruudenhullu, vainoharhainen ja sai ajoittain hillittäisiä vihanpurkauksia. Uudesta paavista saattoi päästä eroon vain julistamalla konklaavin tuloksen mitättömäksi ja näin kardinaalit tekivätkin. He väittivät valinneensa Urbanus VI:n paaviksi vain kansajoukkojen painostuksen takia ja samalla kehottivat paavia eroamaan. Tästä paavi kieltäytyi ja kardinaalikollegion valitessa seuraavaksi paaviksi [[Klemens VII]]:n alkoi [[suuri skisma]].
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Image:Great schism 1378 1417.jpg|thumb|left|400px|Euroopan kartta, johon on merkitty punaisella Avignonin linjan paavia ja vihreällä Rooman linjan paavia kannattavat alueet.]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Euroopassa oli nyt kaksi paavia, jotka olivat kironneet toisensa. Oli syntynyt kaksi paavillista hovia ja kardinaalikollegiota: Urbanus VI Roomassa ja Klemens VII Avignonissa. Kristikunta jakautui kysymyksessä oikeasta paavista kahtia. Italia, Englanti, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta sekä Pohjoismaat asettuivat kannattamaan Rooman paavi Urbanus VI:a, kun taas Ranska, Skotlanti ja Espanja olivat Avignonin paavin puolella. Tilanne aiheutti myös yksittäisten luostarien ja hiippakuntien jakautumisen, eikä se parantunut vaikka molemmat paavit kuolivat, koska heille molemmilla valittiin seuraajat. Ratkaisuksi tarjottiin uutta oppia, konsiliariamia, jonka mukaan korkein päätäntävalta kirkossa ei kuulunut paaville vaan kirkolliskokoukselle eli konsiilille.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[1409]] kirkolliskokous kokoontui [[Pisa]]an. Tällöin molemmat paavit päätettiin erottaa ja tilalle valittiin uusi paavi. Tämä ei kuitenkaan helpottanut tilannetta, koska Avignonin ja Rooman paavit pitivät kiinni oikeuksistaan. Vallassa oli nyt kolme paavia, Avignonin linjan paavi, Pisan linjan paavi sekä Rooman linjan paavi.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
Vuonna [[1414]] alkoi suuri kirkolliskokous [[Konstanz]] -nimisessä kaupungissa aivan [[Sveitsi]]n rajalla nykyisen [[Saksa]]n alueella. Kokous kesti yhteensä neljä vuotta<ref name=Paavius5>''Ihmistä suurempi : Paaviuden historia'' s. 47–51</ref> ja kokosi kaupunkiin yli kolmensadan piispan sekä kolmensadan oppineen teologin lisäksi paljon muitakin kirkonmiehiä ja ruhtinaita. Palvelusväet mukaan lukien vieraita oli jopa kymmeniä tuhansia.<ref name=Paavius5 /> Konsiili päätti erottaa kaikki kolme virassa olevaa paavia. Rooman paavi suostui eroamaan vapaaehtoisesti ja Pisan linjan paavi vangittiin. Avignonin linjan paavi [[Benedictus XIII]] kieltäytyi eroamasta ja pakeni Espanjaan, mutta samalla käytännössä menetti vaikutusvaltansa. Konsiili valitsi uudeksi paaviksi [[Martinus V]]:n ja skisma loppui tähän. Valta palasi pian takaisin paaville kirkolliskokoukselta. Ensin kirkolliskokouksille asetettiin aikaväli, joka piti kulua edellisen päättymisestä ennen kuin seuraava saatiin kutsua koolle. Paavi [[Pius II]]:n julistus kielsi kirkolliskokouksen koolle kutsumisen ja näin valta oli palannut paaville.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Lähteet ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Yleiset lähteet ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* {{Kirjaviite|Tekijä=Simo Heininen |Nimeke= Ihmistä suurempi: paaviuden historia |Vuosi= 2004 |Julkaisija= Edita |Tunniste= ISBN 951-37-4184-2}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* {{Kirjaviite|Tekijä=Ralph Ludwig |Nimeke= Kristinuskon historia 2000 |Vuosi= 1999 |Julkaisija=Wilin+Göös |Tunniste= ISBN 951-37-4183-4}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* {{Kirjaviite|Tekijä=José Orlandis |Nimeke= Katolisen kirkon historia |Vuosi= 1999 |Julkaisija=Okeanos oy |Tunniste= ISBN 952-9804-05-9}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* {{Kirjaviite|Tekijä=mm. Ulla-Maria Arola |Nimeke= Kristikunnan historia |Vuosi= 1994 |Julkaisija=WSOY |Tunniste= ISBN 951-0-19113-2}}
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* Kaarlo Arffman (2004): Kristinuskon historia. Edita. ISBN 951-37-4183-4.
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
=== Lähdeviitteet ===
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
<references/>
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
== Katso myös ==
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Paavi]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Paaviuden historia]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Paavius varhaiskirkossa ja myöhäisantiikin aikana]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
* [[Paavit 1800-luvulta nykypäivään]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
 
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
[[Luokka:Paaviuden historia]]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]
*[http://www.hulluweb.com/ http://www.hulluweb.com/]